Ensikertalaisen kokemuksia ja ajatuksia swimrunista / Porkkala Swimrun 2016

Terveisiä Porkkalasta, Upinniemen saaristosta jossa kisailtiin viime lauantaina toista kertaa järjestettävä Porkkala swimrun. Osallistuin yhdessä Hannan kanssa kuntosarjaan, jossa taivallettiin yhteensä noin 14 kilometrin rengasreitti, josta noin 2,6 km oli yhteenlaskettuna uintiosuuksia. Kuntosarjan lisäksi oli myös kilpasarja, jossa matkat oli lähes tuplat. Lähdimme swimruniin seikkailumielellä ja myös hyvin tiedonjanoisena etsimään vastauksia kysymyksiin ja haalimaan kokemuksia tästä uutukaisesta lajista. Itse bongasin tiedon swimrunista vasta viime vuoden syksyllä muutamista blogeista. Laji vaikutti niin sekopäisen hauskalta, että itsellekin syttyi into kokeilla lajia.Juosta nyt pitkin metsiä kumipuku päällä ja uida saaresta toiseen. 

swimrun.fi

Swimrunin, eli kotoisammin uintijuoksun tausta löytyy wikipediatiedon mukaan Ruotsista, jossa laji on kehitelty. Virallinen swimrun-kilpailu  "Ö till ö" on järjestetty kymmenen vuotta sitten. Tämä skaba on tietolähteiden mukaan yksi rankimmista kestävyysurheilukilpailuista ja sinne päästääkseen täytyy käydä kilpailukarsinnoissa. Suomessa ensimmäinen virallinen kisa "Solvalla Swimrun" järjestettiin vuonna 2014 ja Porkkala Swimrun puolestaan ensikertaa viime vuonna. Ihan vertailun vuoksi maininta, että Suomessa ensimmäinen virallinen triathlonkilpailu on järjestetty vuonna 1983, joten swimrun-touhu on todellakin vasta aluillaan.

Swimrun-tietoisuus ei ole levinnyt kovin laajalle, ja monet asiat herättävät kysymyksiä. Ajattelin vastata tässä postauksessa muutamiin kysymyksiin, joita itseäni mietitytti ennen kisaan lähtemistä ja joita minulle on esitetty lukuisia kertoja kertoessani tästä uudesta innostuksestani.  
Huom: Nämä ajatukset pohjautuvat vain ja ainoastaan yhteen kuntosarjan kisakokemukseen, joten ottakaa vinkit vastaan varauksella. ;)  
 
Vaihdetaanko varusteita uinti-ja juoksuosuuksien välillä?
Noup, ei vaihdeta. Koko reitti taivalletaan samoissa varusteissa. Toisin sanoen uit ja juokset märkäpuvussa, maasto-tai suunnistuskengät jalassa, uimalakki päässä, uimalasit ja mahdolliset uinnin apuvälineet: pullari ja lättärit matkassa. Tämän lisäksi mukana pitää olla järjestäjän määräämät pakolliset varusteet, jotka Porkkalassa oli märkäpuvun lisäksi uimalakki, pilli, ensiside ja kartta, sekä kilpasarjassa emit-leimauskortti

Voiko märkäpuvussa todella juosta? Miltä tuntuu uida kengät jalassa?
Märkäpuvussa voi tosiaan juosta, ja yllättävän hyvinkin. Meillä oli käytössä molemmilla tavalliset märkäpuvut. Swimruniin on kehitelty myös omia märkäpukuja, joissa on huomioitu paremmin niin juoksu-kuin uintiosuuksien tarpeet, mutta kuntosarjassa selviää kyllä ihan tavan märkkärilläkin. Kengät jalassa uiminen tuntui alussa haastavalta. Siinä joutuu tekemään enemmän töitä, että jalat pysyy pinnalla eikä jää laahustamaan perään. Tämän vuoksi swimrunissa on sallittua käyttää myös pullaria, joka auttaa siihen ettei kenkien paino haittaa uinnissa, ja toisaalta antaa myös jalkojen levätä uintiosuuksilla.

Porkkala Swimrun -facebook.
Porkkala Swimrun - facebook

Mitkä kengät on hyvä valinta?
Kengät, jotka ei ime sisäänsä vettä ja niissä on tarpeeksi pitoa. Kenkien valintaa pähkäilin pitkään ja onneksi valitsin nastalliset suunnistuskengät, jotka oli Porkkalan kallioiselle ja kiviselle reitille nappivalinta. Kyyläsin toistenkin kenkävalintoja, ja näkyi nastallisia kenkiä ja hyvän pito-ominaisuuden omaavia polkujuoksukenkiä. Muista laittaa jalkaan myös sukat hiertymisiä estämään.

Miten pakolliset varusteet kuljetetaan mukana? 
Siinäpä kysymys, joita pähkäiltiin edellisiltana. ;) Päädyimme juoksuvöihin, joihin laitettiin vesitiiviisti pakatut pakolliset varusteet. Tämä ratkaisu oli varsin toimiva, vaikkakin alkuun jätin itse spibeltin liian löysälle, ja kisan aikana kiristin sen hyvin tiukasti vyötärön ympärille.

Miten lisänestettä kuljetetaan mukana? Tarvitseeko reppua?
Varmaksi en osaa sanoa, mikä olisi järkevin valinta. Itse halusin lisänestettä matkalle mukaan, ja ajattelin kokeilla toimisiko juomapussin virittäminen märkäpuvun alle. Erittäin järkevää siis testailla kaikkea uutta itse kisan aikana, mutta kokemuksiahan sitä oltiinkin lähdössä hakemaan. ;) Virittelin Hannan avustuksella juomapussin alaselän kohdalle, ja letku selkää myöten märkäpuvun kaula-aukosta ulos. Minulla on hitusen iso märkäpuku, ja erityisesti juuri vatsan alueella on tilaa, joten tämähän toimi oikein mainiosti. Takuuseen en tosin mene, että tämä olisi muille toimiva ratkaisu, mutta tulipahan testattua että tuolla märkkärillä toimi mainiosti. Tosin kuntosarjassa en tarvinnut lisänestettä lainkaan, vaan järjestäjien tarjoamat huoltopisteet olivat riittävät. Pikkureppujakin oli nähtävissä muutamilla, joten kaipa sekin hyvä ratkaisu ainakin pidempään matkaan lähteneille.

Liikutteko koko ajan parina vai onko kyseessä viestiosuuksia?
Swimrun on joukkuekilpailu, eli koko matka edetään yhdessä parin kanssa. Kyse ei ole siis viestistä. Säännöissä mainitaan, että maalla etäisyys toisistaan saa olla maksimissaan sata metriä ja uinnissa kymmenen metriä. Tämä touhu on tiimityötä, ja sekös on parasta!

Millainen fiilis Porkkala swimrunista jäi?
Aivan huikea! Reitti oli käsittämättömän upea. Reitti kulki pitkin upeita saaristomaisemia. Sää oli hiukan harmaa ja se sai näyttämään maisemat niin utuisen kauniilta. Ilma oli tyyni, joka teki uinnista erityisen nautinnollista. Etenimme hymy huulilla nauttien kauniista maisemista. Juoksuosuudet olivat lähestulkoon polkujuoksu-tai jopa suunnistusreitin tyyppistä: kalliota, kiviä, metsäpolkuja, sammalta, meren rannassa rantahiekkaa, nousua ja laskuja. Reitti oli erittäin hyvin merkattu, joten sai vain nauttia matkanteosta. Reitti oli välillä hiukan tekninen, mutta se sopi meille polkujuoksua rakastaville oikein mainiosti. Tykättiin reitistä kokonaisuudessa todella paljon! Ja meressä uiminen - aivan mahtavaa. Minulle järven lapselle meri näytti kauneutensa, raikkautensa ja kirkkautensa. Ai että, voiko vielä fiilistellä lisää?? ;)

Tiimityö Hannan kanssa sujui mainiosti. Molemmat lähdimme seikkailumielellä ja elämyksia hakemaan, kummallakaan kun ei ollut lajista sen suurempaa kokemusta. Varsinkaan Hannalla, joka testaili ekaa kertaa lajia vasta pari päivää ennen tapahtumaa. Minähän sentään muutamia kertoja olin märkäpuku päällä pinkonut pitkin metsäpolkuja. ;)  Meillä oli mukana niin pullari kuin lättäritkin, nekin ihan uusia juttuja mutta hyvinhän niitä opin käyttämään reitin aikanakin. Tosin Hannalle uintiosuudet oli hiukan raskaampia ilman mitään apuvälineitä, minun fiilistellessä apukamojen kanssa vieressä. Tiimihenki oli superia, nautimme elämyksestä ja näistä maisemista. Ai että. Kiitos Hanna - sielunsisko tästä jaetusta elämyksestä. Kiitos sille tiimille, joka toi pullarin puolimatkaa vastaan, kun se karkasi matkasta. Kiitos Porkkala Swimrun-järjestäjille upeasta elämyksestä ja todella hyvästä reittisuunnittelusta. Nautimme. 

Hannan fiiliksiä ja rapsaa tapahtumasta voit lukea: Porkkala Swimrun 2016.
Tosin yksi ikävä asia reitillä oli - maali tuli liian varhain. ;) Sen verran nautinnollista oli matkanteko, että tätä touhua olisi tahtonut vielä jatkaa!! Siispä arvanette, että nälkää jäi ja tämä ainutlaatuinen kokemus on koettava myös joskus toiste, ja nyt pidemmällä matkalla! Voi olla, että silloin on toinen ääni kellossa maaliin saapuessa. ;) 

Helteistä heinäkuun viimeistä viikkoa kaikille ja liikkumisen riemua! 
Heräsikö lisää kysymyksiä, joihin kaipailisisit vastauksia?
Onko sinulle swimrun-lajina tuttu?

Ps. Asiantuntijoiden vinkkejä ensikertalaisille voit lukea Endorfiininmetsästäjän blogista:"10 ohjetta swimrun-tapahtuman ensikertalaisille"


Kommentit

  1. Kuulostaa kyllä tosi mielenkiintoiselta lajilta ja oli varmasti mahtava kokemus!! :) Ja yhdessä varmasti vielä hauskempaa! Ihanaa heinäkuun vikaa viikkoa! ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on laji, jossa yhdistyy avovesiuinti ja polkujuoksu - voiko olla parempaa? ;) Kokemus oli elämyksellinen ja yhdessä jaettu ilo aina parempi. :) Samoin sinne mukavia heinäkuun viimeisiä päiviä!:)

      Poista
  2. Kiva postaus, mukava lukea kokemuksia swimrunista! Tykkäisin kokeilla lajia, mutta ilman märkäpukua taitaa jäädä haaveeksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että tapahtumissa märkäpuku on useimmiten pakollinen, mutta sehän ei estä kokeilemasta lajia muuten. Siellä ei märkäpukua tarvita. Toki märkäpuku itsessään helpottaa uimista, etenkin kengät jalassa mutta voihan lajinomaisuutta harrastaa ihan vain uimalla johonkin saareen tai pienissä järvissä vastarannalle ja jalkautuu hetkeksi sinne ihastelemaan maisemia? Kunhan muistaa turvallisuuden, jotta joku on lähellä taikka on turvapoiju mukana lähtiessä keskellä järveä uimaan. :)

      Poista
  3. Toihan kuulostaa siistiltä! Mun mielestä on vaan hienoa että erilaisia tapahtumia ja uusia ideoita tulee lisää. Eikä tässä varmasti ole vielä vikat innovaatiot. Voisin varmaan taas itsekin keksiä muutamia uusia lisää :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se oli niin siistiä! Tulee lisää juoksumahdollisuuksia, kun ui saareen. :) Mutta totta turiset, hienoa vaan että ideoita tulee lisää! Ja haha, sulla onkin ollut viime aikoina hyviä idiksiä joten anna palaa vaan. Eiköhän nämä kaikki triathlonit ja swimrunitkin ole saanut alkunsa vaan erilaisista kavereiden keksimistä haasteista, joista onkin tullut sitten ihan isokin juttu! :D

      Poista
  4. Huikeaa tytöt! En voi kuin ihailla teitä ja tuota innostusta...tästä energisestä postauksesta "nappaan" liikkumisesta nauttimisen ja rohkeammin lähden itsekin samoilla suunnilla kalliota juoksemaan ja polkujuoksemisen ilosta nautiskelemaan. Uusia ideoitanne odotellessa ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari. Hienoa, että tekstistä välittyi liikunnanilo, koska nimenomaan sitä haluamme kertoakin ja tsempata toisiakin rohkeasti mukaan uusiin haasteisiin. Iloa ja hyvää mieltä poluille! :) Ja katsotaan, mitä seuraavaksi.. ;)

      Poista

Lähetä kommentti