sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Kuopio Maraton - sittenkin

Niin siinä kävi, etten malttanut olla poissa tutusta Kuopio Maraton-tapahtumasta, vaan päätin sittenkin lähteä starttiviivalle viidettä kertaa. Viikko sitten perjantaina juoksin pitkää lenkkiä ja aloin harkitsemaan josko sittenkin lähtisi juoksemaan maratonin. Olenhan siitä haaveillut jo tovin, että haluaisin sen juosta toistamiseen. Olen kyllä pohtinut, että voisin sen juosta kotioveltakin lähtiessä, mutta mietin kuitenkin huoltopisteiden riittävyyttä ja jo sitä henkistä tsemppiä viimeiselle kilometreille. Ehkä tapahtumasta kuitenkin saisi enemmän irti. Myöskään kotikaupungissa juoksu ei tarvitse juuri mitään erityisvalmisteluita ja viikonloppu oli töidenkin puolesta vapaa, joten miksipä ei. Siispä siinä viikonlopun aikana juttelin mieheni kanssa ja muutaman ihanan ystävän kanssa, että oliko moisessa järkeä. Sain heiltä kannustusta ajatukseen ja niinpä maanantaina ilmottauduin. Starttasinpa siis siihen vaiheeseen valmistautumisessa, ettei mitään ollut enää tehtävissä ;) Pohdin kuitenkin kesän pitkäkestoisia suorituksia, swimrunit,polkujuoksut, patikoinnit yms ovat kyllä luoneet pohjalle sitä kestävyyskuntoa, jolla uskoisin selviäni maratonista hyvissä voimin.

Aloitin hiilaritankkauksen maratonille ja ennätin jo panikoimaankin juoksua, kuten ehkä siihen viimeiseen viikkoon kuuluukin. Hiilaritankkauskin tuntui taas jälleen haastavalta, mutta halusin kuitenkin että energiatasot on täynnä, kun asetun lähtöviivalle. Kisa-aamuna fiilis oli hyvä ja rauhallinen, vaikka mies tosin mainitsi että oletko vähän hermostunut. Vastasin siihen kipakasti "en ole hermostunut" ja naurahdin lopulta itsekin, ehkä vähän olen joo. :D Onneksi Kuopion startti lähtee jo klo 11, joten ei tarvitse panikoida koko päivää ennen lähtöä. Muutoinkin tuo aamupäivästartti on itselleni paras juoksuaika. Lähdin kohti tapahtumakeskusta, Kuopiohallia. Aurinko paistoi jo täydeltä terältä ja oli ihanan raikas aamu. Sää näytti erittäin lupaavalta. Näin hallilla Lenkillä pilkkujen kanssa- blogin Raitaa, jonka kanssa olinkin jo viestitellyt etukäteen ja sovittiin treffit. Oli ilo nähdä ja fiilistellä yhdessä juoksutunnelmaa ja hitusen tutustuakin, ennen kuin Raita lähti vähän verkkailemaan, itse sanoin että taitaa siinä maratonissa riittää verryttelyosuuttakin ;). Kotikaupungissa juoksee lukuisia tuttuja, joten siellä täällä tsemppailtiin toisiamme juoksuun. Oli hyvä juoksutunnelma päällä.



Olin ajatellut, että lähden juoksemaan hyvältä tuntuvaa vauhtia - mikä se nyt sitten siinä hetkessä sattuu olemaankaan. Mietin alkuun, että otanko edes kelloa mukaan, mutta päädyin kuitenkin ottamaan sen matkaan. Niinpä siinä startissa seistessäni tuijottelin kenkiäni ja huomasin, että jaahas - sitä on lähdetty sitten eriparisukissa liikkeelle. Olin vaihtamassa vielä hallilla toiset sukat jalkaan ja näköjään olin jättänyt sitten sen  puolitiehen. Haha, noh se tuskin tulee olemaan ongelma. :)

Mutta niin sitä startattiin klo 11 matkaan ja lähdin elämäni toiselle maratonille. Juoksu kulki hyvin, kannustus oli mainiota ja juoksentelin omaa vauhtiani.  Jossakin kuuden kilometrin tienoilla pari ystävääni juoksivat rinnalle. He olivat juoksemassa puolikasta ja jäin heidän kanssaan sitten useammaksikin kilometriksi juoksemaan yhdessä. Olipa mukavaa! Kympin tienoilla he lähtivät vielä kirimään vauhtia. Hetki sen jälkeen takaani tuli nainen, joka kysyi olenko minäkin maratonilla ja siinäpä tovi rupateltiin. Jatkoin matkaani vähän eteenpäin yksikseni kunnes sitten jossakin vaiheessa jälleen sama nainen saavutti minut. Ai miten niin juoksen epätasaista vauhtia ;) Mutta siinäpä me jostakin 18 kilometrin tienoilta jatkettiin yhdessä matkaa ja rupateltiin niitä näitä. Teija kertoi olevansa juoksevansa 22. maratonia. Huhhuh! Taisin hänelle mainitakin, kuinka iloinen olen että saan taivaltaa kokeneen konkarin kanssa elämäni toista maratonia. Juoksukilometrit eteni kuin itsestään niitä näitä jutellessa. Hieno hetki oli juosta Kuopio hallin läpi ja nähdä kuinka puolikkaan juoksijat saapuvat maaliin, ja niin me jatketaan vielä kipittämään sama rundi uudestaan. Nyt kuitenkin koko ajan kotiinpäin. 

Kuopion profiili on vaihteleva, on kevyttä alamäkeä, tasamaata, mutta myös kiitettävästi pitkiä loivia nousuja, jotka varsinkin toiselle kierroksella alkoi puuduttamaan. Onneksi seurassani oli Teija, jonka kanssa tsempattiin toinen toisiamme kipittämään mäkiä. Juoksu eteni koko ajan hyvin, oli hyvä fiilis ja jalat tuntui hyviltä. Kolmeen kymppiin asti varsinkin meni varsin mukavasti, mutta viimeinen "peruslenkki" jota yritin itselleni hokea oli kieltämättä haastava, myös henkisesti. Reittiprofiili on sen verran tuttu, että ajattelin jo niitä tulevia haastavia edessäpäin olevia mäkiä, vaikkakin vähän potkin itseäni siihen, että nyt juokset tässä hetkessä äläkä pelottele itseäsi niillä puuduttavilla nousuilla. Jalat tuntui hyvältä, mutta kolmen kympin jälkeen oli selkeästi henkisen tsempin paikka, ja tässä Teija oli mielettömänä tukena ja vahvistamassa meidän molempien menoa. Edetään aina askel kerrallaan eteenpäin. 

Viimeisellä kympillä oli jo vähän hiljaisempaa puheensorinaa, aina aika-ajoin toinen meistä jäi hetkeksi taaemmaksi kunnes lopulta aina vuorotellen saavutimme toisemme. Tai lähinnä siten, että minä menin tasamaalla menojani ja Teija saavutti minut aina ylämäissä. Ai niin mikä tasainen vauhti? :D Mutta miltei koko matka kuljettiin yhdessä ja se teki tästä juoksusta kyllä erityisen hienoa. Hetkittäin jo tuli kyynel silmäkulmaan, kun mietin että tässä se maratonkonkari vain juoksee kanssani ja tsemppaa niin paljon. "Askel näyttää hyvältä, mene vain vielä, jaksetaan kyllä, jaloissa tuntuu mutta pitää tuntuakin" jne. Ja kaikki tämä oli oikeasti todella arvokasta. Tästä juoksusta teki todella erityisen se, että sain jakaa sen ne fiilikset jonkun kanssa. <3

Viimeiset neljä kilometriä, kun noustaan satamasta kohti männistöä on kyllä reitin tappo-osuus. Pitkä ja loiva ylämäki sai minut hokemaan "flat is boring", josko saisi vähän nautintoa tästä mäkien kipuamisesta. Onneksi mäkinousun jälkeen päästiin laskettelemaan tovi alaspäin ennen viimeistä nousua. Siinä vaiheessa alkoi itselläni olla kylmänväreitä ja huono olo, kun Teijan askel näytti mäessäkin varsin mallikkaalta. Sanoin hänelle, että anna mennä vaan ja minä jäin rauhallisemmin etenemään mäessä. Onneksi matkaa ei ollut enää kuin reipas kilometri, joten maaliin täältä kyllä tultaisiin. Ja oi sitä hetkeä, kun mäki oli noustu ja pääsi alaspäin viettävälle reitille ja juoksemaan viimeiset sadat metrit Kuopio Halliin ja tietysti täydellä spurtilla maaliin! Jes!! Maraton selätty. Ei kipuja, ei kramppeja ja hyvissävoimin (lukuunottamatta viimeistä nousua) maaliin asti. Huikeeta! Selätin neljän tunnin aikarajan, joka on ollut tietynlainen haaveeni. Aika oli 3:54:44

Hauskaa tässä hommasta teki vielä se, että juuri kun ajateltiin että voitaisiin mennä ottamaan fiilistelykuvia palkintopallien läheisyyteen, kuuluikin kuulutus, että palkitaan naisten viisi parasta. Meidän molempien nimet kuullutettiin (teija neljäs, minä viides) ja siinä huudahdettiin molemmat ja halattiin toisiamme. Ihana spontaani reaktio meiltä molemmilta. Spontaani maraton päättyikin palkintojen jaon kautta kotiin - yllätyksiä täynnä :) 

 

Iso kiitos Teijalle - teit tästä juoksusta speciaalia. Oli huippua juosta yhdessä!
Kiitos myös jokaisella kannustajalle! Kyllä vain sai hymyn huulille jokainen tsemppi :) 

Oikein ihanaa ja levollista sunnuntaita kaikille, ja mitä mahtavinta syyskuuta! Nautitaan syksyn tunnelmasta, sehän se on juuri parasta juoksuaikaa!

Ps. Raidan tunnelmia Kuopion puolikkaan juoksusta pääset lukemaan täältä

24 kommenttia:

  1. Onnea! Hieno juoksu ♡ ja kiva rapsa!

    VastaaPoista
  2. Niin huippua!! ♡ Ihana raportti! Hyvin pääsi fiilikseen mukaan ja super hienosti juostu!! Onnea vielä!♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Karkki ja iso kiitos etukäteistsempistä myös! :) Mukavaa, että fiilis välittyi rapsan kautta :)

      Poista
  3. Hyvä Satuuuu!! Onnea hienosta juoksusta! Fiilis välittyi mahtavasti tänne asti :)! Kova mimmi!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Hanna, oli kyllä huippu juoksu ja kiva että fiilis välittyi myös tekstistä. :)

      Poista
  4. Onnittelut neljän tunnin alituksesta! Silloin on kyllä huippu kunnossa, kun marallekin voi lähteä tuosta vain :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piia!:) On kovin kiitollinen olo kyllä, että kunto on sellainen että maratonkin selätetään ilman erityisvalmistautumista. Kiitosmieli myös terveydestä!

      Poista
  5. Onnea! :) Ihana teksti, tota juoksun iloa! Ja ihanaa että jollakulla juoksu onnistui, nimim. tien pientareelle jäänyt...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Essi! Ja oh voi, sulla on käynyt ikävästi, mutta huonojakin juoksuja matkan varrelle sattuu. Ensi kerralla sitten viisaampana :)

      Poista
  6. On se kyllä kova aika tuolla reitillä! Hienosti juostu. :) Mullakin olisi ollut samanvauhtinen keskustelukaveri, mutta en pystynyt siinä loppumatkasta enää porisemaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Raita, onnittelut myös sinulle juoksusta! Kuopio ei päästä helpolla :)

      Poista
  7. Onnittelut neljän tunnin alituksesta! Itsekin ajoittain haaveilen vielä maratonille lähdöstä, mutta itselläni se ei onnistuisi tuosta noin vain. Vaatisi melkoista juoksukilometrien lisäystä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Janna! Taustalla oli mulla sen verran pitkää kestävyystreeniä, että vaikka juoksukilometrejä ei ollut niinkään nimeksikään niin kuitenkin muunlaista monipuolista puurtamista jotta maratonille uskalsin. Ehkä säkin vielä pääset toteuttamaan haaveesi! :)

      Poista
  8. Hieno juoksu hyvällä meiningillä! Ja kiva rapsa myös 😊 Onnea neljän tunnin aloituksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiiitos Salla! :) Oli kyllä hyvänmielen juoksu.

      Poista
  9. Hi-hii, Satu.. =) Tiedätkö, mä arvasin sun aiemmista teksteistä, että sä juokset Kuopio Maratonissa.. Tosin, uskoin sun juoksevan puolikkaan.. =) Mutta trimmi-timmi-mimmi tempaisikin alkuverryttelyksi koko maratonin. Onnea tuhannesti hienosta suorituksesta. Olet supermahtavassa kunnossa! Onnea. Nauti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marika! Haha niinkö arvasit? Piti ihan iteki lukea noi pari viimeistä tekstiä, jonka aikana tiesin suunnitelmani, että oliko sieltä jotenkin rivien välistä luettavissa. :P En halunnut kertoa siitä kun muutamille läheisille, jotta saan ihan rauhassa tehdä oman juoksuni. Mutta vitsit, mikä kommentti sulta. Kiitos. <3

      Poista
  10. Mahtava aika ja että vielä palkinnoillekin :) Onneksi olkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!:) Tällä kertaa todella kovat juoksijat oli muilla mailla, joten minäkin ylsin palkinnoille :)

      Poista
  11. Onnea hienosta ajasta! Oliko sulla geelejä mukana monta? :) Joitko jokaisella juomapisteellä? Entä otitko yhtään kävelyaskelia? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!:) Mulla oli mukana neljä geeliä, joista käytin vain kaksi. Sen lisäksi söin muutamalla huoltopisteellä rusinoita. Join jokaisella juomapisteellä,joko vettä tai urheilujuomaa. Juomapisteillä kävelin, mutta muuten ei tarvinnut kävellä matkan aikana. :)

      Poista
  12. Onnittelut upeesta juoksusta! Ja vau mikä aika!!! Raportti oli ihana, mahtavaa kun tsemppasitte tosianne noin eteenpäin. Lämminhenkinen meininki välittyi menostanne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Meillä oli kyllä kerrassaan hyvä tsemppi ja meininki. Lämmöllä muistelee vieläkin. :)

      Poista