tiistai 11. huhtikuuta 2017

Juoksuflow

Välillä juoksu on kivaa, välillä se on superkivaa. Huokuuko rakkaus lajiin heti ensimmäisistä lauseista lähtien? ;)

Viime sunnuntaina heräsin varhain, jotta ehtisin juoksemaan pitkän lenkin ennen säätiedotuksessa luvattua räntäsadetta. Jo kahdeksan maissa sidoin lenkkareita jalkaan ja lähdin juoksemaan rauhalliseen sunnuntaiaamuun. Sää oli harmaa, mutta ilma oli ihanan raikas, happirikas. 

Juoksentelin rauhakseltaan ja mietin elämää. Katselin maisemia ja kuuntelin musiikkia. En ole aikaisemmin kuunnellut musiikkia juostessani, mutta nyt olen huomannut että se onkin aika kivaa. Etenkin näinä harmaina päivinä. Aurinkoisina päivinä riittää musiikiksi lintujen viserrys.

En ole tänä vuonna juossut kovinkaan montaa pitkää lenkkiä. Pitkikset olen viettänyt enemmänkin hiihtobaanoilla. Ja nyt pitkästä aikaa, päätin juosta pari tuntia. Ja voi että, olin aivan unohtanut mitä pitkikset saakaan aikaan. Hykerryttävän hyvän olon. Juoksuflow:n. Sen hetken, kun jalat rullaavat ja mieli virkistyy. Tunnin jälkeen alkoi satamaan lunta. En ennättänyt pakoon räntäsadetta. Mutta juoksun aiheuttamat endorfiinit jylläsivät kehossa, eikä edes märkä räntä vasten kasvoja haitannut.



Ehkä suurin syy hyvään oloon oli kuitenkin kiitollisuus elämästä. Juostessa pohdin paljon asioita, mietin tapahtumia ja kohtaamisia. Ja miten syvä kiitollisuus nousikaan juuri nyt sunnuntaina. Olen terve, minulla on vahvat jalat, pystyn ja kykenen juoksemaan. Mikä etuoikeus. Mikä kiitosaihe. Etenkin kun olin muutamaa päivää aikaisemmin ollut uhkaavassa auto-onnettomuustilanteessa. Hetkessä, kun auto lähti aivan yhtäkkisesti mustalla jäällä vastaantulevien kaistalle. Lopulta aikani seilattuani kaistalta toiselle, auto pysyi kuin pysyikin tiellä, eikä mitään sattunut. Luojan kiitos vastaan ei tullut siinä hetkessä ketään. Miten syvä kiitollisuus sen jälkeen tulikaan. Mitään ei sattunut. Olisi voinut. Olisi voinut sattua todella pahasti, enkä välttämättä olisi tässä nyt tänään juoksemassa ja iloitsemassa elämästä. 

Mutta minä olen. Minä tunnen. Minä liikun. Minä pystyn. Minä kykenen. Miten suuri kiitollisuus. Kiitos elämä. Kiitos Jumala.

Olen toki aikaisemminkin kertonut, miten minulle juoksu on paljon enemmän kuin juoksua. Paljon enemmän kuin kilometrejä tai vauhteja. Paljon enemmän kuin suorituksia. Se on tunteiden värikirjoa.

Ja sen sain erityisellä tavalla tuntea pitkästä aikaa sunnuntaina. Niinkin vahvasti, että kyynel silmäkulmassa lopettelin juoksulenkkiä. Sydän suorastaan pakahtui kiitollisuudesta ja onnellisuudesta. 

Juoksu on enemmän kuin juoksua, se on elämää. 



Ihanaa pääsiäisviikkoa kaikille! Me pakataan kimpsut kasaan ja laitetaan auton nokka kohti pohjoista. Lähdetään nauttimaan vielä keväthangista ja erämökin tunnelmasta kauaksi Pohjois-Suomeen Hetan erämaahan.  

Millaisia pääsiäissuunnitelmia teillä? Onko linjalla muita tunnejuoksijoita? ;)

14 kommenttia:

  1. Ihana Satu <3 Mahtavaa Lapin reissua!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Hanna, kiitos <3 Terkkuja sinne!!

      Poista
  2. Voi Satu, oot kyllä niin ihana! Täällä on todellakin toinen tunnejuoksjia. Alkuvuoden jalkaongelmien jälkeen olen ollut niin kiitollinen jokaisesta kilometristä vaikkei ne helppoja olisikaan. Eilen juoksin töistä kotiin luontopolkuja pitkin ja hykertelin itsekseni kaiken ihanuutta. :) Me lähdetään miehen kanssa ihan vastakkaiseen suuntaan eli Helsinkiin ja Tallinnaan. Nauttikaahan te lapissa! Siellä on nyt kelit parhaimmillaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa ihanalta nuo tunnejuoksut, ja ongelmien jälkeen todentotta juoksu maistuu entistäkin paremmalta ja huokuu syvä kiitollisuus! Teille myös mukavaa reissua etelään. Liekö Tallinnassa jo vihertäisi? Hyvää pääsiäistä!

      Poista
  3. <3 <3 Ihana oot!! Hyvää pääsiäislomaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen ihana siellä! Kiitos samoin hyvää pääsiäislomaa sinnekin. <3

      Poista
  4. Ihanaa Lapin reissua teille! Ja ihanaa ettei auton kanssa sattunut pahemmin! Rentouttavaa pääsiäisen aikaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari. Ja onni & enkelit oli matkassa liikenteessä.. <3 Rentouttavaa pääsiäistä myös sinulle!

      Poista
  5. Huh, onpas ollut hirveä läheltäpiti-tilanne. Onneksi selvisit säikähdyksellä!

    Ja niin, kaiken mitä kirjoitit juoksusta, voin allekirjoittaa. Joskus se todella saa herkistymään ja palaamaan poluilta kyyneleet silmissä, onnellisena siitä miten paljon se antaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sanopa muuta, ois voinut käydä huonosti. Mutta onneksi ei. Syvä kiitollisuus siitä.

      Ja niinpä, juoksu saa monenlaista tunnetta aikaan. On se vaan hienoa! Hyvää pääsiäistä Mika ja tsemppiä ultraan!!

      Poista
  6. Huh Satu - onneksi selvisit säilähdyksellä!!!

    Juoksu on vain niin <3 Tunnistan tuon kiitollisuuden. Se tulee joka lenkillä tai lenkin jälkeen. Juoksua on paljosta kiittäminen mun elämässä siitä, että arvostan elämää enemmän ylipäätään. Kuvasit tuossa sitä kiitollisuuden ja onnen tunnetta ihanasti ja aidosti. Ja niin Satumaisesti :)

    Mulla alkoi loma ja kroppa käy vielä jossakin ylikierroksilla, kun uni ei vain millään meinaa tulla silmään. No onpa ainakin kerrankin aikaa lukea kaikkia mahtavia blogeja :D Täältä sun blogista tuli taas niin hyvälle mielelle. Ihanaa pääsiäistä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, kiitos ihanasta kommentista. <3 Juoksu ja sen aikana koetut tunteet ja hetket kuvaa paljon elämää. Siksi se onkin muuta kuin suorittamista. Ajattelinkin että pystyt samaistumaan näihin ajatuksiini.

      Toivottavasti pääsiäisenä saat rauhoittua ja unikin tulee. Samoin oikein ihanaa pääsiäistä. <3

      Poista
  7. Hui, onneksi selvisit säikähdyksellä!

    Tunnejuoksija täällä myös hei! Valitettavasti se toimii välillä niinkin päin, että ei juoksukaan suju jos ei jokin muukaan suju. Mutta useimmiten se juoksu silti auttaa ja siitä saa sen onnen ja kiitollisuuden.

    Hyvää pääsiäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juoksu on minulle myös terapiakeino, jossa voi ajatuksia tuulettaa. Mutta on kyllä totta, että kroppaa pitää kuulostella kun kokonaisuus kuitenkin vaikuttaa meidän jaksamiseen. On aikoja jolloin ei ole syytä lenkkipoluille ennen kuin saa muut asiat kuntoon.

      Iloista pääsiäistä! :)

      Poista