maanantai 26. kesäkuuta 2017

Juoksijan alkukesä

Koleammassakin kesäsäässä on puolensa. Se on ollut yhtä juoksijan juhlaa. Vaikka paahtava helle tuntuukin välillä varsin mukavalle, olen silti enemmän viileämmän sään ystävä. Helle hyydyttää, eikä juoksu ole niinä päivinä mielekästä. Toki aamun raikkaudessa tai lämpimässä kesäillassa juoksu onnistuu, mutta aurinkoisena hellepäivänä jätän suosiolla lenkkeilyt väliin. Aikaisempina vuosina juoksu on kesällä jäänyt hieman vähemmälle, mutta nyt olen kyllä nauttinut monipuolisesta liikkumisesta varmaan enemmän kuin vuosiin. Pitää ottaa ilo irti kesästä omalla tavallaan! ;)


Miten mahtavaa olikaan juosta eilen pitkä lenkki tihkusateessa. Lämpöä oli +13. Ilma oli raikas ja oli niin helppo hengittää. Askel tuntui kevyeltä ja oli niin kivaa juosta. Eilinen lenkki oli myös sitä kuuluisaa juoksuterapiaa. Parin tunnin aikana mietin paljon asioita ja yhtä mielen päällä ollutta asiaa, joka oli vaivannut viime päivinä. Se oli tuonut lievää murhettakin ja tunteita pintaan. Oli tunteikas hetki, kun olin sitä aikani prosessoinut mielessä ja se sai lopulta myös ihan kyyneleet silmiin. Samanaikaisesti sattui voimakkaampi sadekuuro, juuri kyyneleiden valuessa poskille. Tämä säätilan vaihtelu sai minut ihan kunnolla itkemään. Valtavan hieno hetki. Taivas itki kanssani. <3 Kotiin tullessa vajaan parin tunnin ja 20 kilometrin jälkeen olo oli virkistynyt. Tämä teki niiiin hyvää. Tunteilun lisäksi oli myös ihanaa, että askel tuntui niiin kevyeltä ja helpolta.. tuli flow. :)

Toista se oli nimittäin toissaviikolla pitkällä lenkillä poluilla. Lähdin liikkeelle varhain aamulla huonolla, epätyypillisellä aamupalalla. Jo heti ensi metreistä tuntui, ettei jalka nouse ollenkaan. Olin luontopolulla, joka oli tosi kivinen ja pieni, hyvin tekninen eikä juoksusta tuntunut tulevan yhtään mitään. Ilma oli paahtavan oloinen. Reitti oli lopulta huonosti merkitty ja osaksi pelkkää rämeikköä. Tällä lenkillä kävin läpi monenlaista mietettä. Kun kerta ei juoksu kulkenut ollenkaan, päätin ottaa harkan mentaalipuolen harjoituksena. Ainaista herkkua  juoksu ei varmasti tule olemaan Nuuksion ultramatkalla. Lenkki ei mennyt sinänsä muutoinkaan nappiin, kun energiat oli vähissä, askel takkusi, reitti oli rämeikköä, onnistuin juoksemaan ohi polun ja olin hivenen eksyksissä. Lopulta päädyin menemään hiekkatien kautta takaisin autolle, ja sieltäkin käännyin yhdessä risteyksessä väärään suuntaan. Ei ollut siis yhtäään mun päivä. Eniten iloitsin lopulta siitä, että lenkki oli ohi :D Harvinainen tunne minulle. Tulipahan juostua.. Noh, näistäkin oppii ja coming back stronger ja sitä rataa ;) 6km matkaan aikaa kului 1:20 (voi moro:D) ja hiekkatieosuuden 7 km juoksin 40 min.

Onneksi kesäkuu on kuitenkin enemmän sisältänyt nautinnollisia hetkiä "kärsimysten" sijaan :) Olen saanut olla terveenä ja liikkua monipuolisesti. Juoksun lisäksi olen tehnyt pyörälenkkejä ja käynyt sauvakävelemässä. Sauvakävelylenkeistä on tullut myös suosikkeja. Sauvat tuo mukavaa kokonaisvaltaisuutta lenkkeilyyn ja olen samoillut ihan innoissani pitkin lähimetsien polkuja ja rinteitä. Meillä myös täällä seudulla mäkiä riittää,ja sauvoilla on kivaa tunkata mäkiä ylös.. :) Aivan liian aliarvostettu laji. Suosittelisin sitä jokaiselle! Mahtavaa kokonaisvaltaista treeniä :) 

Kurkistetaanpa mitä kaikkea alkukesä onkaan sisältänyt..


Tasapainoharjoittelua
Nautinnollisia polkujuoksuja
Riittävästi myös lepoa
Vauhdin hurmaa
Kehonhuoltoa
Ihania kimppalenkkejä
Kesän kauneudesta nauttimista
Pitkiä pyörälenkkejä
Mestäpatikointia.  Huomaa taivaanrannassa Puijon torni :D

Olen pyrkinyt juoksemaan  kolmesti viikossa, joista yksi olisi joko vauhtileikittely tai tasavauhtinen juoksu, yksi selkeästi kevyempi ja yksi puolestaan pidempi lenkki.  Näiden lisäksi olen tehnyt matalatehoista ja pitkäkestoista harjoittelua niin pyöräillen kuin sauvakävellenkin. Viikkotuntimäärät on olleet ehkä hitusen korkeampia kuin talvella. Pääosin treenaaminen on kuitenkin hyvin kevyttä, peruskestävyyttä kasvattavaa touhua. :) Joka viikolta löytyy myös lepopäiviä ja huoltaviakin harjoitteita! Lihaskuntoa ei sovi myöskään unohtaa ja lihaskuntoharjoitteita olen pyrkinyt tekemään pari kertaa viikossa.. Ja onneksi kotipihapuuhastelut myös ovat mainiota lihaskuntojumppaa! :) 

Ainut harmi tässä kesäkuun koleudessa on ollut järvien kylmyys. Läheisen järven lämpötila on edelleen noin kymmenen asteen tienoilla, joka ei kyllä kovin houkuttele uimaan pidempiä matkoja, edes märkäpuku päällä. Viime kesä oli niiiin upea avovesiuintikesä, mutta onneksi vielä kesää on pitkälti jäljellä joten toivottavasti pääsen kauhomaan taas sydämeni kyllyydestä. :)
 
Miten siellä on kesän liikkumiset sujunut? Onko tiedossa kisoja kesälle? Minähän joudun jättämäänkin työvuoron päällekkäisyyden vuoksi Porkkala Swimrunin väliin, joten katseet on jo kohti syyskuuta ja Nuuksion 70km ultramatkaa. Tänä kesänä varmaankin vaan reenaillaan, ellei sattumalta tule lähdettyä johonkin kisaan mukaan. :)

Mutta sen pidemmittä puheitta, ihanaa kesän jatkoa kaikille!

12 kommenttia:

  1. Ihanan positiivista :)! Mä rakastan hellettä ja myös hellelenkkejä! Kun oli kuuma kesä, juoksin usein rannalle ja rannalta kotiin :) Oikein hyvä tapa yhdistää löhö ja liikunta! Helteellä pitää vain olla vettä tarpeeksi mukana! Mut nautitaan viileämmistäkin säistä! Onhan se juoksijan kannalta parempi... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Positiivisuus on pop. :D Mua hyydyttää helle tosi kovasti, joten siksi tykkään myös viileämmistä keleistä, varsinkin jos aurinkokin pilkahtelee. Hellejuoksut on kyllä aikamoista tuskaa, muistan vieläkin miten viime vuonna jännitin sitä tampere countryside marathonin puolikasta, ja olihan se aikamoista. :) Mutta tokihan sitä toivoo, että kesään mahtuu niitä hellepäiviäkin, rannalla chillailua ja lämpimistä kesäilloista nauttimista :) Ihanaa kesän jatkoa sinne, säässä kuin sääsä nautiskellaan!

      Poista
  2. Sama fiilis sään suhteen eli kivempi juosta viileemmillä keleillä. Viime viikon vauhtitreeni kulki heti edellistä viikkoa paremmin kun oli vaan päälle kymmenen astetta. Eipä siis haittaa vaikka ei tulisikaan hellekesä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, koleammassa kelissä askel nousee toisella tavalla! :) Nautiskellaan näistä keleistä nyt juoksemalla, ja puolestaan hellesäillä sitten toisella tavalla. :) KESÄ. <3

      Poista
  3. Kiva postaus. Paljon tekstiä, fiiliskuvia ja tunnetta. T. Maija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee kivaa, että tykkäsit Maija! Kesä on täyttä tunnetta ja ihania tunnelmia!

      Poista
  4. Ihanan positiivisia kuvia ja sanoja :) Ihanaa kesän jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä se vaan saa hymyilemään! :) Kiitos samoin sinulle Minna-Liisa!

      Poista
  5. Heippa Satu,
    Tämä ei liity viimeisimpään kirjoitukseesi mitenkään, mutta lomailen tällä hetkellä paikassa josta halusin vinkata sinulle, uskon nimittäin että tykkäisit tästä kohteesta. Kyseessä Mathildedalin kylä ja Teijon kansallispuisto. Olen täällä mm. harrastanut polkujuoksua (kansallispuistossa kohtalaisen paljon polkuja juostavaksi / patikoitavaksi), uinut kansallispuiston järvessä (märkäpuvulla tarkenee!), pyöräillyt maalaisteitä ja saaristoreittejä ja nauttinut söpön Mathildedalin ruukkikylän tunnelmasta (kauniita rakennuksia, historiaa, alpakoita, pari ravintolaa). Aurinkoista kesää sinulle toivottaa Sina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hei aivan ihanaa, kun kommentoit. Kuulostaa kyllä juuri mun paikalta! Pitääpä laittaa tuo kohde muistiin:) Samoin sinne aurinkoista kesän jatkoa :)

      Poista
  6. Piti kommentoida jo aiemmin, mutta unohtui. Samoilla fiiliksillä! Kun paljon liikkuu, ei viileämpi kesä harmita. Silloinhan on parhaat säät treenaamiseen. :) Hyvältä kuulostaa ultratreeni! Seuraan mielenkiinnolla. :) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinpä juuri, ja kyllähän viime päivien hellesäätkin kyllä tuntui iiiihanalle. Nautin siitäkin (tosin en juosten). Patikointi kuitenkin oli mitä parhainta ultratreeniä ;) Ihanaa kesän jatkoa Raita!

      Poista