Telakalla edelleen.

Jaahas. Alkaa olla kaksi viikkoa nilkkakivun oireilun alusta. Juoksu ja hiihto on ollut tauolla, pidemmät kävelytkin. Vaikka tämä "juoksuton aika" on mennyt kohtuu helposti ilman sen suurempia synkistelyjä, alkaa mietityttämään mitenhän kauan tämä jatkuu..

Kävin nimittäin maanantaina kävelylenkillä, ja kippeetä teki sen jälkeen. No hyvä puoli tässä on se, että työt alkoivat ja olen viimeisen viikon pusertanut opintoja loppuun ettei kauheasti ole edes ehtinyt juoksua ajatella. Kaiken lisäksi joku flunssa puskee päälle. Valivalivali siis. Mutta on viime aikoina ollut paljon hyvääkin.. :)




Hymyä on tuottanut..

Kulttuurielämys teatterissa. Kävin ystävän kanssa katsomassa "Viulunsoittaja katolla", ja se oli ihan huikea.

Villasukkabileet ystävän kanssa. Höpöttelyä iltamyöhälle ja tanssia takkatulen ääressä.

Sohvalla köllöttelyt murun kainalossa.

Iäkkään 85-vuotiaan herrasmiehen kohtaaminen, joka kertoi lääkkeen pitkään ikään: huumori ja sauna.

Uintitreeni piiiiiitkästä aikaan tuntui oikein kivalta.

Kauniit aurinkoiset aamut.

Vanhojen kuvien katselu ja matkamuistelot.






Toivottavasti joku päivä tulen kirjoittamaan jälleen taas satumaisista onnen hetkistä luontopoluilla. Sitä ennen keskitytään kuitenkin niihin asioihin, joista saa voimaa arkeen.

Onhan elämässä paljon muutakin kuin juoksua.

 Mukavaa viikonloppua!

Kommentit

  1. Tsemppjä! 💛Elämässä on tosiaan paljon muutakin kuin juoksua, vaikka juoksutauot onkin ihan syvältä! Etenkin sellaiset, joiden pituudesta ei tiedä! Mutta ihania arjen helmihetkiä siellä! 💛

    VastaaPoista

Lähetä kommentti