Tsemppi vie eteenpäin

Näin uuden blogin alkumetreillä on hyvä kertoa, mitä tämä blogin sisältö tuleekaan pitämään sisällään. Blogit  ovat olleet ihan uudessa nosteessa viime vuosina, ja moni hakeekin blogeista vinkkejä, inspiraatiota tai eräänlaista sosiaalisuuttakin. Itsekin luen lukuisia blogeja, jotka keskittyvät positiiviseen elämänasenteeseen ja urheiluhullutuksiin. Sellaisena haluan pitää myös tämän oman blogini.  

Erityisenä painoalueena haluan kuitenkin näillä teksteilläni olla tsemppaamassa teitä muitakin terveelliseen elämäntapaan ja tasapainoiseen hyvinvointiin.

Toivon, että nämä omat "saavutukseni" liikkumisen parissa saisi teitä toisiakin innostumaan niistä lajeista, jotka on teille mieluisia. Liian moni jää paikoilleen, koska pelkää epäonnistuvan. Liian moni on jo lapsuudesta lähtien kokenut sitä, ettei pysty eikä kykene. Entä jos joku sanoisikin sinulle, että kyllä sinä pystyt! Entä jos joku kulkisikin rinnalla kannustamassa ja valaisi uskoa mahdollisuuksiisi. Oli elämäntilanne mikä tahansa, tarvitsemme toinen toistamme, mutta tarvitsemme myös uskoa itseemme.  Entä jos teetkin päätöksen, että alat enemmän uskomaan itseesi sen sijaan että toistuvasti tuijottaisit niitä vajavaisuuksia tai heikkouksia, mitä meiltä jokaiselta kyllä löytyy. Entä jos tänään sanoisitkin itsellesi: "minä pystyn" ja menisit kohti niitä omia haaveita, joita sydämelläsi on. 

Because you can.

Olenhan itsekin vain tavallinen kuntoilija, joka on saavuttanut pieniä omia tavoitteita, joihin muutamia vuosia sitten ei tosiaan olisi uskonut (jos niitä olisi pidemmän aikaa jäänyt pohtimaan). Lapsena olen pelaillut pallopelejä, mutten koskaan ole ollut missään lajissa mitenkään erityisen hyvä. Nyt sitten pikkuhiljaa vuosien aikana on löytynyt niitä omia juttuja, joihin olen toden teolla koukuttanut ja saanut niiden myötä kokea onnistumisia. Onneksi en ole liikoja miettinyt tai puntaroinut mahdollisuuksiani selviytyä. Olen ilmoittautunut erilaisiin tapahtumiin tai lähtenyt kavereiden kanssa matkalle sen suurempia miettimättä. Onneksi niin, koska olisi jäänyt moni elämys kokematta. Toki joissakin asioissa pidemmän linjan pohtiminen olisi tietty järkevää, mutta ei siitä sen enempää.. ;)

Joten nyt kun näin vuoden lopulla saatat ehkä miettiä uuden harrastuksen aloittamista, tai ilmoittautumisia ensi vuoden tapahtumiin, ehkä matkustamista tai jotakin muuta vastaavaa, niin ei kai tämänkaltaisen tekstin päätteeksi voi sanoa muuta kuin "ei kun menoksi vaan"! Tosin en vastaa sitten seurauksista, mitä hetken mielijohteessa tehdyistä hullutuksista seuraa. ;)

Ainahan sitä ei välttämättä tiedä, mitä tuleman pitää..

 Mutta eiköhän se jossain vaiheessa selkene..

Ja jos ei koskaan rohkene lähteä, voi jäädä moni elämys kokematta..

Ainakin näin olisi meille käynyt. Olisi taatusti jäänyt tämä Mallorcan serpentiinitiekin polkematta, jos olisi liikaa jäänyt pohtimaan etukäteen, että selviämmekö 120 kilometrin pyöräilystä, jos kokemus maantiepyöräilystä on täysi nolla ja pisin yksittäinen pyöräilymatka taisi olla edellispäivänä citypyörällä polkemamme reipas 60 kilometria.  ;)

Näiden kuvien, sanojen ja omien kokemuksien perusteella voin tsempata teitä kohti uusia haasteita!

Parhaimmat muistot syntyvät usein hulluimmista ideoista ;)

 Onko sinulla joitakin toteutumattomia haaveita, joihin kenties kaipaisit rohkaisua? Onko teissä yllytyshulluutta? Uskallatteko heittäytyä vai pitääkö olla tarkat suunnitelmat?