Kisaviikko!! Lauantaina Helsinki City Run*! Ihan kohta mennään. Ensin kuitenkin keskitytään fiilistelyyn ja psyykkiseen valmistautumiseen.
Kisapäivän lähestyessä mietin usein, mitä kaikkea hyvää juoksuharrastus on mukanaan tuonut. On elämyksiä, kehittymistä, uusia ystäviä, yhteisöllistä menoa, toistemme tsemppaamista.. Paljon kaikkea hyvää vuosien varrella, joista saa todellakin olla kiitollinen. Juoksu itsessään on ollut mahtavaa terapiaa.. tunteiden ja asioiden käsittelyä. Mahtava harrastus!!
Kisapäivän lähestyessä mietin usein, mitä kaikkea hyvää juoksuharrastus on mukanaan tuonut. On elämyksiä, kehittymistä, uusia ystäviä, yhteisöllistä menoa, toistemme tsemppaamista.. Paljon kaikkea hyvää vuosien varrella, joista saa todellakin olla kiitollinen. Juoksu itsessään on ollut mahtavaa terapiaa.. tunteiden ja asioiden käsittelyä. Mahtava harrastus!!
Iloitsen myös, että juoksuharrastus on tuonut elämääni positiivista elämänasennetta huokuvan teräs-naisen, Saaran. Hän lähti meidän ensikertalaisten matkaan Tukholman maratonille ja opasti pitkän matkan juoksun saloihin. Ja voi miten hauskaa meillä olikaan. Viime vuosina olen saanut seurata Saaran mahtavaa menoa monissa kisoissa. Erityisen upeaa oli olla huoltojoukoissa Saaran huikean triathlonin täyden matkan kilpailussa, jonka hän voitti omassa ikäsarjassaan. Ihailin hänen positiivista asennetta, hymyä ja iloa, mitä hän viimeisilläkin kilometreillä huokui ympärilleen. Kaikkiahan ei välttämättä enää hymyilyttäisi maratonin viimeisillä kilometreillä, varsinkin kun ensin on uinut 3,8 km ja pyöräillyt 180 km ja vielä "loppuverkaksi" juoksee maratonin. ;) Voit lukea Saaran kisarapsan täältä. Melekonen mimmi.
Saara on itse kovan luokan kestävyysurheilija, mutta myös ammatiltaan psykologi ja suorittaa urheilupsykologin sertifikaattia. Siksipä kysyinkin häneltä vinkkejä viime hetken psyykkiseen valmistautumiseen. Saara ystävällisesti vastasi esittämiini kysymykseen. Kiitos Saara!!
Täysmatkan maalisuoralla - ja edelleen hymyilyttää. |
1. Millaisia vinkkejä annat puolimaratonille lähteville psyykkiseen valmistautumiseen?
Psyykkiseen valmistautumiseen on monta erilaista keinoa, mutta tässä muutama vinkki puolimaratonille:
Mikäli
sinulle on mahdollista tutustua kisareittiin edeltä käsin tee se
tutkimalla karttaa tai vaikkapa pyöräilemällä/ajamalla kisareitti
autolla. Voit miettiä valmiiksi jo se kohdan missä luultavasti saatat
tuntea voimakasta väsymystä ja epäillä pääseväsi maaliin.
Todennäköisesti tuo kohta on noin 3-5km ennen maalia, mutta älä säikähdä
vaikka se tulisi yllättävässä kohdassa aikaisemmin. Pistä tuo kohta
erityisesti mieleen, ja valmistaudu edeltä käsin siihen että juuri siinä
kohtaa ajattelet lopettavasi koko homman. Jos/kun näin sitten tapahtuu
kisassa (tilanne voi tulla myös jossakin toisessa kohdassa, mutta samat
keinot toimivat toisessa hetkessäkin), puhu itsellesi sisäisesti, kuta
kuinkin tähän malliin: "no niin, tämänhän minä ennustin, nyt tuntuu
pahalta, tää on just tää kohta, nyt tää kohta on tässä, kohta tulee
toinen kohta. Menen nyt tämän kohdan yli." Keskity siihen miten askel
askeleelta menet eteenpäin. Mieti millaisen tuuletuksen teet maalissa,
ja kuinka hyvältä tuntuu ylittää maaliviiva. Voit myös etukäteen tutkia
reittiä ja valita kohdat missä luultavasti saat positiivista energiaa ja
lisää buustia juoksuun. Onko tuossa kohdassa jokin mukava näkymä tai
kutsutko sinne kannustusjoukkoja sinua tsemppaamaan vai lupaatko
ajatella tuossa tietyssä kohtaa vaikkapa jotain sinulle tärkeää ihmistä
tai asiaa.
Kisapäivänä jossittelu ei kannata,
sen sijaan että miettisit mitä kaikkea olisit voinut tehdä
aiemmin/paremmin, sano itsellesi: "työ on nyt tehty" ja keskity
nykyhetkeen. Jos mieleen pyrkii itseä epäileviä, negatiivissävytteisiä
ajatuksia mieti miten tsemppaisit kaveriasi ja sano samat sanat
itsellesi. Jos positiivinen ajattelu ei tunnu sinulle luontevalta, voit
tuoda huomion tietoisesti ulkoisiin ärsykkeisiin. Ihastele vaikkapa
kisapaikkaa ympäristönä, kuuntele itsellesi mieluisaa musiikkia, katsele
värikkäitä trikoita tms. Älä kuitenkaan sorru vertailuun, jos ja kun
näät ympärillä itseäsi kovemman kuntoisia ihmisiä. Ulkonäkö ei kerro
lopulta kunnosta mitään! Muista myös, että jännityksen tunteet kuuluvat
asiaan ja voit olla jopa tyytyväinen jos vatsan pohjaa kipristelee tai
koko ajan on vessahätä - tiedät niistä merkeistä, että kehosi on
valmistautumassa tärkeään koetukseen ja tekee kaikkensa että selviäisit
siitä omien rajojesi puitteissa niin hyvin kuin se tuona päivänä on
mahdollista.
2. Mikäli juoksu ei sujunut toivotulla tavalla ja maalissa on pettynyt olo, miten tunteita kannattaisi käsitellä?
Maalissa saat tuntea juuri niitä tunteita kuin sillä hetkellä tunnet. Jos olet pettynyt juoksuun, saat olla pettynyt vaikka muut onnittelisivat. Kaikki tunteet ovat sallittuja. Anna tunteiden tulla, ja elä ne siinä hetkessä. Tunteitaan ei kannata peitellä tai kieltää. Älä silti pilaa muiden ympärillä olevien iloa. Jos tarvitset hetken omaa rauhaa, ota sellainen. Kisan jälkeen voimakkaampien tunteiden laannuttua on hyvä hetkeksi purkaa pettymystä juttelemalla läheisen ihmisen kanssa niistä syistä, jotka omasta mielestä johtivat epäonnistumiseen kisassa. Tässä kohtaa on hyvä tunteiden sijaan antaa analyyttisemmalle järjelle tilaa. Mieti mitä tekisit ensi kerralla toisin. Jokaisessa juoksussa on myös jotakin hyvää ja onnistunutta, mieti myös nyt jokin asia missä koit onnistuneesi ja mitä säilyttäisit ensi kerrallakin. Itsensä päätön syyttely tai mollaaminen ei vie eteenpäin. Kirjoita ylös ne asiat mitä aiot ensi kerralla tehdä toisin, muuten unohdat ne. Mikäli tulevat muutokset koskevat harjoittelua, eivät varsinaista kisapäivää, tee niistä konkreettisia lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita. Palauta myös mieleen miksi juokset, kenelle teet tätä asiaa ja mistä syystä.
3. Mitä tsemppisanoja haluaisit sanoa puolimaratoniin starttaaville juoksijoille?
Luota kehoosi ja muista että väsymyksen tunteet kuuluvat asiaan, niitä
ei pidä säikähtää! Sen sijaan kova kipu ei kuulu asiaan, silloin on
tärkeä kuunnella kehoa, eikä vääntää väkisin eteenpäin. Keho on ystäväsi
joka mahdollistaa sinulle tämänkin elämyksen! Muista iloita siitä,
sillä mielesi voi yrittää tehdä sinulle useita kertoja tepposia ja
syöttää epäileviä automaattisia ajatuksia. Coming back stronger!
Oletko valmis valloittamaan vuoresi? |
Uskalla astua epämukavuusalueelle |
Tärkeä aihe tosiaan. Ainakin omalla kohdalla epävarmuus meinaa ottaa valtaa muutaman väsyneen viikon jälkeen. Tällä viikolla kyllä pakotan ne toiseen suuntaan. :) Hyvää Helsingin reissua ja juoksufiilistä ensi lauantaille!!
VastaaPoistaKiitos Elli, samoin sinulle oikein hyvää juoksufiilistä! Uskon, ettet ole ainut tuonkaltaisten tunteiden kanssa. Herkästi mieli alkaa syöttämään ihan turhuuksia, joista ei kyllä ole mitään hyötyä. Keskitytään siis taistelemaan negatiivisia ajatuksiamme vastaan ja luotetaan itseemme. Mukavaa alkanutta viikkoa! :)
PoistaHyviä vinkkejä, kiitos! Sillä, mitä ajattelee tiukan paikan tullen, on varmasti suuri merkitys. Minä olen taitava toistelemaan mielessäni turhan kielteisiä ajatuksia tyyliin "en jaksa, en jaksa", mutta pitäisi muistaa kääntää tietoisesti ajatuksia ihan toiseen suuntaan. Toivottavasti juoksusi sujuu lauantaina hyvin!
VastaaPoistaKiitos Jonna! Teen parhaani, katsotaan mihin se riittää. Mielen hallintaakin on harjoiteltava, ettei anna niiden negatiivisille tunteille valtaa. Kokeile seuraavan kerran puhua itsellesi, "minä jaksan, minä jaksan". Itsekin tsemppaan aika-ajoin itseäni mielessäni "hyvä satu, sä pystyt kyllä.." Ja oikeesti, lopulta kyse on kilpailemista omaa itseään vastaan. Juoksuiloa ja positiivista mieltä sinnekin! :)
PoistaHyvä kirjoitus! Pitää testata ainakin tuota ensimmäistä vinkkiä kesän puolikkaalla. :)
VastaaPoistaJes kiva kuulla :) Näitä vinkkejä kannattaa tosiaan soveltaa monissa tapahtumissa :)
PoistaTuli hyvään aikaan tämä postaus! Mulla tulee puolikkaalla pahimmat hetket yleensä jo n. 4-5km kohdalla ja uudelleen siinä 15-17km paikkeilla. Hyvä ennakoida, niin voi keskittyä positiivisiin ajatuksiin :) Usein mietin just sitä maalissa odottavaa fiilistä (ja mitä syön illalla :D).
VastaaPoistaHyvä kuulla!:) Nyt vain etukäteen varautumaan jo pahimpiin hetkiin ja niiden yli pääsemisiin, koska niidenhän yli todellakin pääsee. Mielen taistelua ;) Hah maalifiilis on kyllä hieno tunne! Ja heh, ruualla voi aina kannustaa itseään :)
PoistaTäähän oli ihan loistava postaus, josta sai vinkkejä itellekin tosi paljon. Kiitos tästä :)
VastaaPoistaMulle tuli mieleen tuosta ennen kisaa jännittämisestä semmonen hetki ennen mun Madeiran kisaa, kun istuin kisabussissa matkalla starttiin ja alkoi jännittämään ihan hitosti. Ennen olisin yrittänyt työntää sitä jännitystä sivuun, mutta siinä hetkessä tajusin yhtäkkiä, että vitsi miten siistiä. Jotenkin tuli sellainen olo, että tunnen läväni ihan täysillä nyt, kun tunnen sitä jännitystä. :) Se oli jotenkin semmoinen vau-fiilis siitä, miten mahtavaa tää elämä ja kaikki siihen liittyvät tunteet on.
Hyvä kuulla, että tästä sai hyviä vinkkejä tulevien haasteiden tunteiden aallokkoon. Tunteet kaikissa monipuolisuudessaan on mahtavaa. Vaikka siltä ei aina tunnukaan. :) Ja itsekin nautin, että urheillessa tunteiden kirjon todella tuntee! :)
PoistaKiitos tästä postauksesta..tähän tekstiin tulen varmasti vielä palaamaan 💕 Lennokasta ja innokasta juoksuaskelta Satu ja kaikille lauantain Hcr:n osallistuville
VastaaPoistaPs.juoksin itse viime perjantaina puolmaratonin Espoon iltajuoksussa, joten tunnelmat tuoreessa muistissa.
Kiitos Sari tsempeistä ja mukava kuulla, että näitä vinkkejä voi hyödyntää.
PoistaEspoon iltajuoksu kuulosti myös mahtavalta tapahtumalta. Juoksuhuumasta saa mukavaa pöhinää! :)
Kiitos tsempeistä! Meillä Kokkolassa juostaan Kokkola Cityrun perjantaina eli päivää ennen teidän koitosta. Puolikkaalle lähdetään hömpsöttelemään se mikä jaloista lähtee. Tsemppiä omaan juoksuusi lauantaille! :)
VastaaPoistaHei kivaa!! Mukavaa juoksupöhinää Kokkolaankin. Ja kiitos tsempeistä! :) Milläs mielin muuten Karhunkierrokselle? :) Niistä valmistautumisista olisi myös mukava kuulla:)
Poista