Kesäkuulumisia ja Repovesi Summer Trail

Kuten instagramiin taannoin kirjoitinkin: "En ollut etukäteen tehnyt suunnitelmia, mitä sitä touhuilee. Kaikkea elämyksiä sitä matkalla kokeekaan, kunhan on avoin mieli ja valmis heittäytymään hetken vietäväksi." 

Kun on loma vailla tarkkoja suunnitelmia.

Voi chillailla Tallinnassa yhdessä ystävien kanssa.


Voi lainata serkun tyttären jopoa ja pyöräillä Linlon saareen retkelle.



Voi nukkua riippumatossa Meikolla. Pulahtaa aamu-uinnille ja nauttia aamupalaa kallioilla auringon säteiden hyväillessä kasvoja.


 Voi juoksennella uusia polkuja jonka jälkeen pulahtaa suoraan järveen, vaatteet päällä tietenkin.



Voi lähteä appivanhempien kanssa extempore yöksi saareen ja jälleen nukkua riippumatossa, katsellen uskomatonta auringonlaskua.



Voi nautiskella jätskistä ja kesän herkuista.




Voi lojua riippumatossa lueskellen kirjaa.


Voi riemuita uinnista ja vesileikeistä.


Voi tehdä siskon kanssa lounasretken rannalle.




Voi nukkua jälleen puussa. :D



Ah ihana kesä. Ihana kesäloma. :)

Viimeisimpänä extempore-ajatuksena oli osallistua Repovesi Summer Trailille. Olen jo useampana vuotena huomannut, että Repovedellä järjestetään polkujuoksutapahtuma. Tällä kertaa kun Mäntyharjun suunnalla olin, päätin edellisiltana, että  lähden  mukaan. Startti oli klo 11, ja hoksasin etten kerkeäisi hakemaan mitään energiaa kaupasta (maalla kaupat aukeaa su vasta 10). Onneksi äidin ja anopin kätköistä löytyi sen verran naposteltavaa (pussiin pähkinöitä + karkkia + sekaan runsaasti suolaa), joilla päätin lähteä matkaan. 

Tapahtuma oli kotikutoinen, ja vain vähän osallistujia. Tarjolla oli 6km, 12km ja 20km matkat. Minä lähdin tietenkin pisimmälle matkalle. "Kisakeskuksesta" eli Tervajärven parkkialueelta sai käteen kartan ja ohjeen, että startti oli kilometrin päässä kun lähtee tuosta tiestä etenemään. Nooooh minä sitten tallustelin ohi startin ja sen seurauksena huitaisin nelisen kilometriä alkulämppää alle. Piti juosta takaisin vastavirtaan, jotta löytäisin startin koska halusin ajan. :D Onneksi päästivät minut vielä matkaan. Yhteistä starttia ei ollut, vaan non-stop lähtö. Kukin sai lähteä omaan tahtiin. :) Tarkoitti siis myös, että sai yksinään siellä poluilla juoksennella ja yrittää pysyä kartalla :D

Repoveden kansallispuiston maasto on kyllä todella kaunista ja vaativaakin. Tarjoaa upeita polkuja ja aika näpäkkää ylös-alas nousua. Sellaista pitkää alamäkirallattelua ei juuri reitillä ollut. Helle veroitti voimia, mutta muuten oli oikein mukavaa! :) Alkuun tuntui tuskaiselta, kunnes kilometrien edetessä satuin muistamaankin että minähän olen diesel-kone, joka käynnistyy vasta tunnin jälkeen :) Loppu setti oli huomattavasti miellyttävämpää, vaikka helle tekikin olon aika tukalaksi. Mietin ihan, että tuo reitti olisi ihan huikea varmasti viileämmällä kelillä - uskon että siitä voisi nauttia vielä enemmän! Aika monet mäet menin kävellen, koska helle paukutti sykkeitä muutenkín turhan korkealle. Ehkä syksyllä olisi lentävämpi askel. :)

Mutta oli hauskaa juosta pitkästä aikaa pitkä lenkki kunnon polkujuoksumaastoissa. 20 km juoksin aikaan 2:40. Eli oman alkulämpän kanssa tuli sellainen kolmen tunnin lenkki. Hyvä setti pitkästä aikaa! Tosin vaikka join ja nautin energiaa ja suolaa säännöllisesti, oli lenkin jälkeen kyllä vähän paha olo. Keräilin voimia riippumatossa loikoillessani ja nautin kesäisen kauniista Repovedestä. Kaiken sosiaalisuuden jälkeen oli ihana viettää päivä kansallispuistossa tyystin itsekseni oman rakkaan harrastuksen ja omien ajatusteni parissa. <3 



Nyt kotosalla tämä viikko ennen seuraavia seikkailuja. Tallinna-Kirkkonummi-Nurmijärvi-Mäntyharju-reissun jälkeen kotoilukin maistuu oikein mukavalle! :) 

Ihastuttavaa kesää kaikille! Mitäpä sinne kesään kuuluu?



Kommentit

  1. Ihan mahtavaa - kuulostaa juurikin oikealta tavalta viettää kesälomaa!!! Ja huikea tuo sun Repovesi juoksu, alkulämppäilyineen ja kaikkineen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, onhan tää Kesä ja loma aika höpötiä. <3 Paljon ihania muistoja elämän rinkkaan talletettu :)

      Poista
  2. Sulla on kyllä unohtumaton kesä! Ihania kuvia. Voi kun tuollaisen riippumaton voisi ripustaa lähipuistoon. Ei kyllä varmaan olisi ihan yhtä rauhoittava kokemus.

    Hienosti löysit siellä metsässä tiesi. Vähän hymyilytti tuo aloitus. Mulle olisi varmasti käynyt samoin.

    Vilvoittava halaus sinulle ja ihanaa reissua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Riippumatto on kyllä ollut helmi, lähipuisto ei ehkä niin rauhoittavaa mutta rentoa se varmasti silti on. Mikäs siinä riippumatossa hissukseen keinuessa :)

      Hih, kiitos. Mua on monesti houkuteltu Jukolaan. Jälleen yksi perusteltu syy, miksi en ole suostunut. :)

      Ihanaa kesän jatkoa sinnekin!

      Poista

Lähetä kommentti