Ajatuksen juoksua - lomatunnelmia, treenieuforiaa ja juoksujalkojen etsimistä

Luvassa ajatuksen juoksua sieltä täältä. Kirjoitan juoksujalojen hukkumisesta toisenlaiseen treenieuforiaan. Toivottavasti pysyt ajatuksen juoksussani mukana ja löydät tekstistäsi punaisen langan. Ja jos et löydä, ei hätää - sellaista ei välttämättä ole ;

Terveisiä siis syyslomalta! Olen ollut ihan fiiliksissä, kun treeneissä olen saanut itsestäni enemmän irti kuin pitkiin aikoihin. Monestihan sitä kuulee sanottavan, että "malttaisit nyt edes lomalla.." No, minun tapani lomailla on rentoutua liikkumalla.  Ja miten siistiä liikkuminen onkaan silloin, kun on energiatasot kohdallaan. Työ vie ison osan energiasta päivän aikana, joten totta hitokseen liikun nyt, kun siihen on kerrankin aikaa ja energiaa! Parasta, että liikkumisen lisäksi on aikaa myös köllöttää sohvan nurkassa kirjan kanssa. :) LOMA <3
 
Näin lomalla ollessani olen havahtunut siihen energian määrään, mitä työ tosiaan viekään.Työpäivien jälkeen ei ole ihan enää ajatus kulkenut..Yhtä kirjaakin olen lukenut näemmä ihan silmät ummessa. En muistanut siitä nimittäin mitään.. Aloitin siis koko kirjan alusta ja jopas alkoi juoni löytymään. 

Onneksi loma ja aurinko antaa energiaa 
 

Viime kuukausina olen pohtinut, että onkohan juoksujalkani jääneet alpeille? Juoksun suhteen on ollut välillä vähän plaah-fiiliksiä. Syys-ja lokakuun aikana olen juossut seitsemän kertaa. Eli noin kerta viikkoon, jos sitäkään. Alppireissun jälkeen en kovin juoksuflow-fiiliksiä ole kokenut.

Kun palaa alppitunnelmiin, tulee mieleen - pitäisiköhän niitä lähteä takaisin näistä maisemista etsimään? ;)









Viime kuukausien treenit ovat pääosin keskittynyt  lihaskuntoon ja ulkoiluun. Olen käynyt lihaskuntotunneilla (mm. crosstraining) ja myös mm. body compat- tunnit olleet vakiokamaa. Lisäksi sauvakävelylenkkejä. Body compatista on tullut ihan tämän syksyn suosikki. Tunti koostuu taistelu- ja itsepuolustuslajeista tutuista lyönneistä ja potkuista.Ai että! 

Uskon kyllä, että eiköhän se juoksuflow vielä joskus löydy, nyt kuitenkin mahtavaa että sitä endorfiinipöhinää löytyy myös muista lajeista. Tavoitteita juoksulle ensi vuoteen olen kyllä jo mielessä pyöritellyt, jotten sentään rakasta lajiani unohda. Nyt kuitenkin vahvistetaan kroppaa (ja mieltä..) muulla tavoin. 



Tällä viikolla oli Satun päivä. 18.10. Kävin silloin body compatissa, ja pääsin jotenkin täysin omaan kuplaani. Pohdin satumaista nimeäni, ja toisaalta kaikkea niitä elämänvaiheita ja tilanteita, jotka on kaukana satumaisesta. Pääsin totaalisesti johonkin omaan terapia-istuntooni sen tunnin aikana ja yhden biisin jälkeen meinasin purskahtaa itkuun. Ai että, tunnin jälkeen oli niin siisti fiilis. Olin täysin omissa ajatuksisani, vaikka kuitenkin hyvin ison porukan kanssa siinä yhdessä huhkittiin. Tunnilla tuli mieleen myös Tommy Tabermannin runo "Tulla lujaksi, pysyä pehmenä. Siinä on haavetta kylliksi yhdelle elämälle."


Näiden sanojen saattelemana toivotan sinulle levollista syksyn jatkoa ja ihanan energistä viikonloppua! Tee, mistä nautit. <3

 Ps. Näitä plaah-juoksutunnelmia kirjoittaessani tuli kuitenkin mieleen, että taidanpä tästä hilpaista juoksulenkille ja sitten pakkaamaan - luvassa nimittäin vähän erilainen töihin paluu. 
Lähden työreissulle merten taa, Denveriin Coloradoon. :)

Kommentit