keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Ajatuksia elämänhallinnasta muutosten äärellä

Havahduin varhain aamulla miehen herätyskelloon. Pyöriskelen sängyssä jo seitsemän aikaan aamulla juurikin sinä aamuna, jolloin ajattelin nukkua niiiiin pitkään kuin nukuttaa. Noh, ei näyttänyt tänä aamuna nukuttavan sitten sen pidempää. Positiivista tässä varhaisessa aamuheräämisessä on se, että jää huomattavan paljon aikaa vain joutenololle, eikä nyt just ole kiire yhtään mihinkään. Olen kirjoittanut useasti, että nautin rauhallisista aamuista. Nyt tässä hivenen muuttuneessa elämänrytmissä onkin ollut ihan ikävä näitä "vanhoja" aamurutiineja.  Niin monet kerrat olen heräillyt rauhassa, laahustanut aamupesuille, mennyt keittämään kahvia ja nautiskelemaan aamupuuroa katsellessa samalla ikkunasta minkämoiselta maisema tänään näyttääkään. Makoisan aamupalahetkeni jälkeen olen tullut yökkärissäni kirjoittelemaan blogiin viime aikoina pyörineitä ajatuksia. Ihanaa, että juuri tämänkaltaiseen aamuun oli tänään mahdollisuus.


Olenkin viime aikoina miettinyt juurikin elämänhallintaa, päivärytmiä, päivien aikataulutusta tai miksi sitä haluaakaan kukin kutsua. Usein meillä monella on kuitenkin tietynlaisia päivärutiineja, jotka toistuvat päivästä toiseen. Päiviämme kulkua aikatauluttaa lapset, työt, opiskelut taikka tietyt harrastukset. On sovittuja tapaamisia ja muita menoja. Meistä kukin on erilainen, ja elämäntilannekin on erilainen. Toinen tykkää aikatauluttaa viikon menot tarkastikin, toinen on enemmän hetkessäeläjä, mutta kuitenkin kullakin meistä on tietyt rutiinit, jotka toistuvat. 

Kuitenkin niissä hetkissä, kun elämässä tulee muutoksia, on tärkeää tarkastella omaa aikataulutustaan, harrastuksiaan ja menojaan sellaiseksi, että ne tukevat sen hetkistä elämäntilannetta. On tärkeää, että arki on mieluisaa ja siihen elämän tilanteeseen sopivaa. Ei voi ajatella siten, että elämäntilanteen muuttuessa jatkuisi samat rutiinit vuodesta toiseen. Paletti pyörisi samanlailla opiskeluajoista työläiseksi, sinkusta perheelliseksi. Aina elämäntilanteen muuttuessa tulisi miettiä, miten tätä arkipalettia nyt pyörittää, kun onkin erilaisia muuttuvia tekijöitä. Tärkeintä on se, että arki on voimaa antavaa, eikä kuluttavaa. 

Itse olen nyt tätä ajatusta pyöritellyt tämän helmikuun ajan sen vuoksi, että työkuvioni ovat muuttuneet. Uusi työ antaa paljon, mutta toki kuormittaa myös aluksi huomattavasti enemmän kuin vanha tuttu työ. Aina uusi ympäristö, oli kyse sitten työstä tai vaikka muutosta toiselle paikkakunnalle, aiheuttaa erilaista kuormitusta ja tämä asia on erittäin tärkeä huomioida muussa vapaa-ajassa. Olen ollut äärimmäisen onnellinen, että olen hyvin varhain havainnut sen, että tiettyjä asioita tulee vähentää ja joistakin asioista luopua, jotta arki ei käy liian kuormittavaksi ja voin henkisesti hyvin. En ole ehtinyt niin paljon näkemään ystäviä, kirjoittamaan blogia tai urheilemaan kuten ennen, mutta olen valtavan kiitollinen siitä, etten ole tuntenut siitä edes huonoa omaa tuntoa. Ihan vain siksi, että olen jo viimein tajunnut, että silloin kun tilanteet elämässä muuttuu, täytyy antaa aikaa muutokselle. Riittävästi sitä tähänkin ikään mennessä on jo oravanpyörässä ennättänyt juosta, että onneksi niistä vuosista oppineena suhtautuu itseensä ja arkeensa huomattavasti armollisemmin.




Kirjoittelin vastikään viikottaisista tavoitteistani liikkumiselle, mutta aika pian hoksasin ettei moiset tavoitteet ole mahdollisia tässä uudessa arjessa. Määrällisesti joinakin viikkoina olen liikkunut noin viisi tai jopa kuusikin kertaa viikossa, joka ei kyllä tässä muutoksessa ole enää mahdollista. Ymmärsin myös sen, että nämä urheilutavoitteet ovat tarjonneet minulle sellaista mukavaa haastetta ja päämäärääkin, kun nyt puolestaan uusi työ tarjoaa sitä yllinkyllin. Juoksu, puntti ja muut triathlonhumputukset ovat nyt sellaisia, jotka tukevat hyvinvointiani, ja ehdottomasti sellaisena sen haluankin pitää. Tottakai harrastuksissakin tavoitetta riittää ja rakastan edelleen liikkumista, mutta nyt mennään vielä rennommin ottein eteenpäin.

Muutoksen äärellä tulee miettiä myös sitä kaikkea hyvää, mitä se on tuonut tullessaan. Olen iloinnut niin paljon siitä, että voin kävellä töihin. On kiva virkistäytyä ennen työvuoroa tai sen jälkeen ulkoilmassa. Enää ei tarvitse autolla huristella töihin, vaan saa mukavasti työmatkoissa myös hyötyliikuntaa.. ja onhan se myös paljon ekologisempi vaihtoehto. Työmatkassa menee noin pari kymmentä minuuttia kävellen, joka on juuri sopiva pikku happihyppely ennen työhaasteisiin hyppäämistä. 

Töissähän parasta on lomat, ja ehkä vähän muutakin. ;) Mutta onhan loma aina LOMA!!  Tässä onkin viime aikoina tullut mietittyä, että mitähän kaikkea maailman matkailua lomalla kerkeääkään. Erittäin houkuttelevia tarjouksia on kyllä tullut eteen, ja eihän niistä voi kieltäytyä, jos se vain minusta on kiinni. Jos vaan aikataulut natsaa, lähtee tämä likka tutustumaan monenlaiseen maisemaan vielä tämän kevään/alkukesän aikana. Ja jos en nyt jostain syystä pääse merta edemmäs kalaan, pitää lähteä tsekkaamaan näitä lähipitäjien järviä. :)

Näin loppuun voin kuitenkin todeta, että tämä muuttunut arki on varsin onnellista. Olen äärettömän kiitollinen siitä, mihin kaikkeen haasteeseen sitä pääsikään mukaan. Kannattaa pitää positiivinen, avoin ja nöyrä mieli. Koskaan ei tiedä mimmoiset ovet avautuvatkaan!:)


Iloa viikkoonne kaikille lukijoilleni toivottelee puolillepäivin yökkärissä lojunut bloggaaja. Ai että!:)
Miten siellä arki rullaa? Onko tarvetta muutokseen?

torstai 19. helmikuuta 2015

Ajatuksia vastuullisesta matkailusta ja #ReilutBlogit-kampanjasta

Voi kuinka olenkaan odottanut, että ennättäisin istahtamaan koneen äärelle ja kirjoittelemaan julki näitä sekalaisia ajatuksia, joita mielessä on viime viikkoina pyörinyt. Olen lueskellut muutamia matkablogeja, joissa on lähdetty mukaan #ReilutBlogit - kampanjaan, jonka tarkoituksena on kannustaa vastuulliseen matkailuun positiivisin esimerkein. Hyviä kirjoituksia aiheesta on kirjoittanut muun muassa Laura ja Rimma. Kampanja sai alkunsa "puhurista", joka syntyi erään matkanjärjestäjän kuvasta, jossa opas makoili tiikerin vieressä. Vaikka kuinka ihanan suloiselta ajatukselta tiikerin halittelu tuntuisikaan, tulee kuitenkin pitää mielessä realiteetit ja se, ettei villieläin kesyynny noin vain. Lajeilla on ominaisuutensa!! Kuva sai aikaan aikamoisen myllytyksen somessa, ja hyvä niin. On hyvä herätellä ihmisiä miettimään, mikä on vastuullista toimintaa. Kyseinen kampanja antaa positiivisia esimerkkejä siitä, kuinka voimme matkailla vastuullisesti. Esimerkiksi eläimiä voi bongailla aidossa ympäristöissä. Voin itse myöntää, etten ole mikään asiantuntija tällä saralla. Vasta viime aikoina olen alkanut miettimään vastuullista matkailua, tai kestävää kulutusta ylipäätään. Siitä saa antaa kiitoksen muun muassa sosiaalisen median voimalle, jonka kautta olen lueskellut tekstejä ja kommentteja mm. eläinten oikeuksista, joka on saanut minuakin miettimään omaa kantaani.

Haluan pienillä asioilla olla vaikuttamassa ja oppia elämään siten, että olen reilu ja vastuullinen matkailija niin suomessa kuin maailmallakin.  Reilun matkailun yhdistys nettisivuillaan kirjoittaa kattavasti siitä, mitä on vastuullinen matkailu ja millä keinoin voi itse toimia suojellakseen ihmisiä, eläimiä ja luontoa.

Minun keinoni toimia vastuullisena ja reiluna matkailijana on muun muassa nauttia luonnosta patikoiden tai pyöräillen. On tärkeää muistaa kuljettaa kaikki tavarat ja roskat mukanansa takaisin, eikä jättää roskia luontoon.



Kunnioitan paikallisia asukkaita. En ole kaikkitietävä-turisti, vaan toimin maassa maan tavalla.. ja huomioin maan kulttuurin erityispiirteet.


Suosin paikallisia tuotteita ja nautin satokauden hedelmistä ja kasviksista. :)


On tärkeää ottaa etukäteen selvää, millaiseen kohteeseen onkaan menossa ja minkälaisia haasteita voi matkatessa tulla. On tärkeää, että riisumme sinisilmäiset turistilasit päästä ja matkustaessakin toimimme vastuullisesti.

Parastahan tässä on, että pienillä asioilla meistä jokainen voi vaikuttaa yhteiseksi hyväksi. On muuten hienoa, että myös polkujuoksu on vastuullista harrastamista luonnossa. Roskia ei jätetä, vedet ja eväät kannetaan mukana.. Ja eteenpäin mennään luontoa kunnioittaen. Myös harrastuksillamme voimme vaikuttaa koto-suomen matkailussamme!

Oikein mukavaa viikonloppua! Täällä viikko vierähti aika vauhdikkaasti, kun oli siskon perhe kylässä ja tädin tytsyt pitivät huolta siitä, että vauhtia riitti. :) Niistä meiningeistä sitten myöhemmin!

Heräsikös ajatuksia tämän asian tiimoilta? Kuinka moni teistä oli huomannut #Reilutblogit-kampanjan?

maanantai 9. helmikuuta 2015

Viime viikon treenit

En noudata tällä hetkellä mitään tiettyä treeniohjelmaa, mutta oman kokemuksen ja kirjallisuudesta luettujen oppien myötä olen hahmottanut itselleni joitakin suuntaviivoja, joita pyrin viikottain toteuttamaan. Tavoitteena on Kuusamon 31 kilometrin polkujuoksu ja perusmatkan triathlon, jotka antavat suuntaviivaa siihen, minkälaisia treenejä tässä keväällä teen. Tärkeintä, että harjoittelu on monipuolista, eikä liian kuormittavaa. Harjoittelun tulee pysyä mielekkäänä, eikä liian orjallisena. Haluan pitää rennon mielen ja nauttia liikunnasta. Tarkemmin kesän tavoitteistani voit lukea tästä.

Tavoitteena viikottain kuitenkin on.
- Uinti. Vähintään kerran viikossa. Mahdollisuuksien mukaan triathlonseuran ohjatuissa harjoituksissa, jossa tehdään monipuolisesti tekniikka-, vauhti- ja kestävyysharjoituksia.

- Juoksu. Yksi pitkä juoksulenkki viikossa joko maantiellä tai poluilla. Pyrin myös tekemään vetoharjoituksia joko ulkona tai yhdistettynä salitreeniin. Palauttavat höntsäjuoksut.

- Kuntosali. Kaksi kertaa viikossa koko kropan treeni tai jaoteltuna yläkroppa/alakroppa. Kuntosalitreeneissä painotan voimatreeniä ja räjähtävyyttä. Saliohjelmassani teen toiminnallisia liikkeitä.
 
- Lepopäivä. Pidän yleensä kaksi lepopäivää viikossa, jolloin keskityn venyttelyyn ja kehonhuoltoon.

+ lisäksi tavoitteena on spinningtuntien aloittaminen.

Kuinkas viime viikolla toteutui ylläolevat tavoitteet?

Maanantaina oli lepopäivä ja tiistaina juoksentelin pitkän työpäivän jälkeen palauttavan lenkin. Tuulettelin ajatuksia ja hölköttelin 45 minuuttia.



Keskiviikkona teimme parin ystävän kanssa treffit uimahallille klo 8. Todella huikee idis herätä moiseen aikaan ja vielä vapaapäivänä! Kyllähän siinä altaassa heräsi ja saatiin kelpo tunnin treeni tehtyä taitouimarin opeilla. Uinnin jälkeen tultiin meille brunssille höpöttelemään kuulumisia. Koska päivälle ei ollut juuri muuta suunnitelmia, ajattelin brunssin vajuamisen jälkeen lähteä pitkästä aikaa pitkälle juoksulenkille. Ja voi että kuinka olikaan kivaa! Lenkille lähtiessä en suunnitellut miten pitkään juoksentelen, ajattelin antaa flow:n viedä. Juoksentelin hymyssä suin vajaa pari tuntia.  Tajusin taasen, miten niiiin nautin näistä pitkiksistä. Kilometrejä kertyi 19 km, 1h 53min.

Torstaina oli kuntosalitreenin vuoro. Tein tunnin treenin. Tein penkkipunnerrusta, kyykkyä, ylätaljaa, wallballia, vatsalihasliikkeitä ja ojentajapunnerruksia. Lopuksi tein vielä 12 minuutin vetoharjoituksen juoksumatolla, jossa aloitin 10km/h 2 minuuttia, 13km/h 2 minuuttia, 10km/h 2,5 minuuttia, 15km/h 2,5minuuttia, 10km/h 3 minuuttia. Treenin jälkeen painuin suihkuun ja lounastreffeille ystäväni kanssa. :)



Perjantaina ja lauantaina olin pitkät päivät töissä, joten en ennättänyt lenkkeilemään. Onneksi nykyisin työmatkat ovat lyhentyneet, joten voin mennä kävellen töihin. Näin ollen siinä tulee mukavaa hyötyliikuntaa, ja aktiivista palauttelua.

Sunnuntaina on yleensä sählyvuoro, mutta koska tämänkertainen harjoitus oli peruttu, menin ohjattuun triathlonseuran juoksutreenivuoroon. Juoksimme alkulämpäksi noin viitisen kilometriä, jonka jälkeen siirryimme sisätiloihin circuit-tyyppisen treenin pariin. Circuit-treenissä oli kyykkyjä, erilaisia hyppyjä, jalkaprässiä, kulmasoutua, penkille nousua, penkkipunnerrusta ja monipuolisia vatsalihasliikkeitä. Circuit-treenin jälkeen teimme vielä 9 vetoharjoitusta. 3 x 100m, 3 x 80 m ja 3 x 60m. Vetojen jälkeen höntsäilin vielä kotiin parisen kilometriä. Kokonaisuudessaan treenin kesto kaikkine taukoineen oli noin kaksi tuntia. 

Kokonaisuudessaan viikko oli varsin monipuolinen ja oikein mukava. Tavoitteet toteutuivat. Uintikerta, kaksi kertaa salitreeniä ja pitkä juoksulenkki, jonka lisäksi palauttavia höntsäilyjä. Intervalli/vetotreeniharjoituksia tuli tehtyä salitreenien yhteydessä.  Tälle viikolle olen suunnitellut samanmoista suuntaviivaa, ja nyt tahtoisin ennättää käydä myös spinningissä. Mutta katsotaan miten viikko muotoutuu. :)  


Miltäpä treeniviikkoni teidän mielestä näyttää? Onko teillä treeniohjelmia taikka vastaavia "viikkotavoitteita"?

Oikein mukavaa helmikuuta! Ihanaa kun päivä on selkeesti pidempi ja aurinkokin pilkahdellut! Kevätkevätkevät!!:)



keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Matkailuhaaveita

Viimeisen viiden vuoden aikana olen käynyt joka kevät jossakin reissussa Etelä-Euroopassa. Voitte siis uskoa, että täällä alkaa olla matkakuume!! Tosin  valitettavasti tänä vuonna ei taideta lähdetä lentoon tässä keväällä, mutta josko kuitenkin tämän vuoden puolella pääsisi nauttimaan matkailuelämyksistä.

Onneksi Suomi tarjoaa omat retkeilymahdollisuutensa. Tosin eipä siitä pääse mihinkään, että kyllähän tässä pitkään jatkuneen harmauden keskeltä olisi kiva lähteä loskaa pakoon ja päästä auringon lämpöön. Mutta kaikki aikanaan. 


 Matkakuumettahan voi "lieventää" selailemalla matkailuaiheisia blogeja. Itse seuraan Miikan ja Giian maailmanympärysmatkaa maailmanympäri. He ovat matkalla nelivuotiaan tyttärensä kanssa, joka tuo oman mielenkiinnon blogia kohtaan. Miten matkata lasten kanssa maailmalla. Myös Lauran ja Rimman blogit tarjoavat matkailuaiheisia postauksia, joista voi ammentaa itsellekin ideoita. Paljon on haaveita ja unelmia... 

Innostuin matkailusta oikeastaan vasta kuutisen vuotta sitten. Kuukauden reissu Australiassa vain lisäsi matkailukuumetta ja innostusta nähdä enemmän maailmaa. Matkoilla pääsee totaalisesti irti arjen hyörinästä. Itse en ole kiinnostunut varsinaisista turistikohteista, vaikka sellaisissakin olen käynyt. Minua kiehtoo luonto, aktiviteetit ja myös kulttuuri. On aivan mahtavaa päästä näkemään, miten maassa oikein eletään.




Toivottavasti tulevaisuudessakin pääsee matkailemaan ja näkemään maailmaa. Koska tottahan se on, että matkailu vain niin avartaa! Kaikki järjestely yms. ottaa osansa, mutta kyllä se on vaivannäön arvoinen. Itse haaveilen Nepalista, Uudesta-Seelannista ja tutustumisesta myös Keski-Eurooppaan. Tai no, olisinhan mä valmis lähtemään vaikka mihin. Mutta joku päivä olisi erityisen upeaa päästä trekkaamaan Nepaliin ja ihastelemaan Uuden-Seelannin maisemia. 

 Postauksen kuvat ovat yhdeltä kevätreissulta Italiasta. Pidennetty viikonloppu oli aika nannaa!:) Duomo oli käsittämättömän hieno ja vaikuttava katedraali. ja pikkureissu Como-järvellä sai tämänkin likan sielun lepäämään.. Mihinhän sitä tänä vuonna mennään..

 Onkos teillä minkälaisia matkailuhaaveita/suunnitelmia? Mikä on ikimuistoisin reissusi?