perjantai 30. joulukuuta 2016

Vuoden viimeinen katsaus - liikkumiskooste osa IV

Ennätinpä vielä tämän vuoden puolella blogin pariin. Halusin tulla vielä fiilistelemään kulunutta vuotta. Vuosi 2016 on sisältänyt haasteita ja stressiäkin, mutta myös niin paljon onnea ja iloa. Erityisen onnellinen olen sellaisesta armollisuudesta ja lempeydestä, jota olen saanut kokea itseäni kohtaan. Olen oppinut irtaantumaan joidenkin vuosien takaisesta oravanpyörästä. Nautin tästä hetkestä, olen kiitosmielellä jokaikinen päivä ja iloitsen elämän pienistä, mutta kuitenkin niin suurista asioista.  Olen kiitollinen, että olen saanut viettää aikaa rakkaideni kanssa, urheilla tavoilla joista nautin, kokea ihania elämyksiä luonnossa ja viettää arkea, joka on onnellista. Uskon, että yksi avain onnellisuuteen on myös eläminen tässä ja nyt, ei sitten kun.


Olen kiitollinen myös tästä urheilullisesta vuodestani. Olen kirjoittanut jokaisesta vuosineljänneksestä liikkumiskoostetta, ja nyt on viimeisen neljänneksen aika. Huhheijaa, miten aika on lentänytkään. Luin läpi aikaisemmin kirjoittamani tekstit ja vitsit, mitä kaikkea hienoa vuosi onkaan pitänyt sisällään.

Aikaisemmat postaukset löytyy täältä:
Alkuvuoden kooste liikkumisesta
Kooste liikkumisistani, osa II - huhti-kesäkuu
Heinä-Syyskuu - Parasta liikkumisaikaa,  Kooste liikkumisistani osa III

 Nyt vuorossa siis viimeisin vuosineljännes ja alkuun palataan hetkeksi talven tuoksinasta syksyn tunnelmiin..

Lokakuu oli täynnä luonnossa liikkumista. Lokakuu on sisältänyt juoksua, sauvakävelyä ja patikointia. Näiden lisäksi vain yksi kerta lihaskuntotreeniä. Hupsiis. :) Noh, juoksuvoimaa kyllä kehitin erilaisissa maastoissa juoksemalla ja patikoinnilla. Lokakuussa liikuin keskimäärin kolme kertaa viikossa lukuunottamatta syyslomaani, johon sisältyi Karhunkierroksen patikointi ja muutama juoksulenkkikin. Yhteensä juoksukilometrejä kertyi lokakuulta 97 kilometriä, ja kävely/patikointikilometrejä suurin piirtein saman verran :)

Lokakuussa 

Patikoin Karhunkierroksen reitin ystäväni kanssa. Vinkkinä muuten ensi keväänä NUTS-karhunkierrokselle lähteville: alla olevasta linkistä löytyy "juonipaljastuksia" tulevasta koitoksesta. ;) Karhunkierroksen vaellus - juonipaljastuksia reitistä. Suosittelen muitakin kyllä vilaisemaan kuvia, Karhunkierros on LUMOAVA! 


Juoksentelin pilkkopimeässä lamppu päässä



Mäkeä ja maaston vaihtelua riitti. :) 


Sauvakävelin pitkän lenkin ystävän kanssa kauniissa Puijon maisemissa



Polkujuoksin Repoveden kansallispuistossa ja hämmästelin satumaista kauneutta

Marraskuun liikkumiset olivat puolestaan paljon monipuolisemmat verrattuna lokakuuhun. Kuten miltei jokavuosi, minulle iskee juuri syksyn loppupuolella salikipinä. Lihaskuntotreenin määrä nousee. Tämähän on varsin hyväkin asia, että vuoden aikana rytmittää harjoittelua vähän eri tavalla. Marraskuussa lähdin mukaan myös Hannan innoittamaan core-haasteeseen, jossa oli tarkoitus tehdä 50 core-liikettä päivittäin. Tämä oli aivan loistava homma, koska core-treenaamista on tullut sen myötä lähes päivittäistä. Ensi vuoden haasteita silmällä pitäen keskivartalon hallinta on kaiken a ja o. Kehittyminen on ollut selkeästi tunnettavissa. Marraskuussa liityin myös pitkästä aikaa kuntosalin jäseneksi ja sen myötä olen myös testaillut ryhmäliikuntatunteja. Marraskuu oli kyllä todella monipuolinen ja liikuin varsin paljon, lähes kuusi kertaa viikossa. Juoksua, kävelylenkkejä, salia, ryhmäliikuntatunteja, sulkapalloa ja kotijumppaakin. Juoksua kertyi kaiken tämän lisäksi 81 kilometria. Marraskuu oli kyllä liikkumisen super kuukausi. :) En harrasta saliselfietä, joten marraskuun treenikuvat on jäänyt varsin vähäiselle.. :)

Marraskuussa
Tein corehaastetta kotikotonanakin.
Tämä on tuttu näky vanhemmillekin.. Satu jumppaamassa keittiössä. ;) 


Nautin juoksentelusta yllättävän huikeissa talvimaisemissa.

Tamppasin mäkeä suutuspäissäni ja ravasin tuota mäkeä 15x ylös ja alas. Kummasti helpotti.


Kävelin pitkiä kävelylenkkejä ihastellen maisemia, tämä kuva Helsingistä.


Leikin hippaa kummityttöni kanssa auringonlaskussa


 Joulukuun liikkumiset olivat puolestaan varsin maltillisemmat flunssa-aaltojen vuoksi. Joulukuun liikuntapäiväkirjassa näkyy kahteen otteeseen viiden päivän mittaisnen lepojakso sairastelun vuoksi. Ennen sairastumista ehdin kyllä polkujuoksennella porukalla ja tehdä erilaisia kotijumppia, mutta muutoin joulukuu on enemmänkin mennyt kävelylenkkien ja muutamien salitreenien parissa. Flunssien jälkeen palasin treenin pariin varovasti kävellen. Olen pystynyt kuitenkin miltei koko joulukuun olemaan mukana Helsinki City Runin joulukalenterihaasteessa, joka kannusti jumppaamaan jollakin tavoin. Instagramissa julkaistiin joka päivä uusi liike ja määrä, mikä kuului haasteeseen. Sairastellessa lepäsin, mutta sairastelupäivien jälkeen tein haasteen mukaiset liikkeet sitten putkeen. Tällä viikolla on olo jo tuntunut paremmalta ja potkuakin tuntuu taasen löytyvän, joten jospa uuteen vuoteen saisi lähteä uudella energialla. Tämä viikko on ainut ehjä joulukuun treeniviikko. Juoksukilometrejä on tältä kuukaudelta kertynyt 32 kilometriä, joten pikkaisen juoksujalkaa jo kolottaa ;) 

Joulukuussa

Juoksin Espoon poluilla joulujuoksun merkeissä, tässä kuvassa mallia näyttää Karoliina.


Tein kävelylenkkejä Kuopiossa, talven ihmemaassa


 Tein HCR:n jouluhaasteen liikkeitä, joista yhtenä tässä tehtävä lankku ja jalat auki-hyppy


Kävin jouluaattona kävelyllä koiran kanssa, jonka jälkeen tein HCR:n jouluhaasteen kaikki liikkeet putkeen. Ai että sitä fiilistä, kun pääsi sairastelun jälkeen kunnolla hien makuun pitkästä aikaa :)


Ja tänään vuoden toiseksi viimeisenä päivänä kykenin miltei kuukauden tauon jälkeen juoksemaan 10 kilometriä.. Wuhuu. 


Sen puoleen positiivista, että käydessäni tällä viikolla salilla rauta nousi entiseen malliin, jopa paremmin. Flunssahuurut eivät ole kaikkea habaa vienyt mukanaan. Jes :) Ja tällä viikolla todistin keskikropankin vahvistuneen, kun lankutin kolme minuuttia putkeen. Haasteet tuottaa tulosta. Näillä eväillä on hienoa lähteä katselemaan ensi vuoden haasteita, tavoitteita ja unelmia. Niistä sitten lisää ensi vuonna. Nyt on kuitenkin juhlan aika! Aivan pian starttaa 100-vuotiaan Suomen juhlavuosi! Jännää nähdä, mitä kaikkea se huikea juhlavuosi tuokaan tullessaan.

Huikeata vuodenvaihetta kaikille! Nauttikaa, juhlikaa ja kiittäkää kuluneesta vuodesta! Me juhlitaan sitä pienten murusten kanssa, kun saan siskon perheen meille kylään. Onneksi alan olla kunnossa, jotta jaksaa pienten viipottajien perässä viipottaa pulkkamäessä ja talviaktiviteeteissa. :) 

Ja kuten edellisessä postauksessa jo kirjoitinkin: 

 ISO KIITOS, 
kun olitte tänäkin vuonna mukana endorfiinihuuruisissa juoksutunnelmissa, arjen helmihetkissä ja lumoavan luonnon ihastelussa. Kiitos kaikille myös tsemppaavista ja kannustavista viesteistä juoksuharrastukseni parissa. Jatketaan ensi vuonna samalla tavalla, koska tsempissä ja blogiyhteisössä on voimaa!  
Millaisia vuoden vaihteen suunnitelmia siellä on? Aiotko tehdä lupauksia uudelle vuodelle?



maanantai 19. joulukuuta 2016

Vuosi 2016 - endorfiinihuuruisia huippuhetkiä

Vuoden lähestyessä loppuaan ajattelin palata vuoden 2016 endorfiinihuuruisiin tunnelmiin. Keskityn nyt fiilistelemään kuluneen vuoden urheilullisia hetkiä instagramissa julkaistuilla kuvilla. Näistä muistui mieleen ihania hetkiä ja hyvää oloa, mitä liikkuminen saakaan aikaan. Kokonaisuudessaan kulunut vuosi oli ihan HUIKEA! Tässäpä muutamia helmihetkiä joka kuukaudelta. Olen linkittänyt myös postauksia kuvien alle, jos haluat palata joihinkin tunnelmiin vielä tarkemmin.


TAMMIKUU

Tammikuun paukkupakkaset ja kyllästyminen sisällä jumppaamiseen.  
Lyhyt juoksulenkki -27 asteen pakkasessa.  Hurjaa. :)
Tuon lenkin jälkeen kirjoittelin postauksen: 

Pitkä juoksulenkki huikeassa talvimaisemassa, 25 kilometriä. 
Loppulenkillä vaadittiin sisua, kun reitti tyssäsi lumihankeen 
ja viimeiset neljä kilometriä taivalsin umpihangessa.

HELMIKUU

Riemunkiljahduksia ja porrastreeniä Puijolla 
ihanien ystävien Tiinan&Hannan kanssa. 
Kuopio näytti parastaan tuolloin tyttöjen vierailulla.
 Paljussa istuttiin ulkoilun päätteeksi ja ihasteltiin tähtisumua. 



MAALISKUU 



Kuopio sightseeing juosten, 

HUHTIKUU
Välillä on juostessa sellainen fiilis kuin suossa juoksis. 
Tuolloin se ei jäänyt fiilikseksi ;)

TOUKOKUU

Kevään ensisäteitä, kuivia metsäpolkuja ja maastoteitä. 
Yhtä juoksun nautintoa.



Kesän ekat shortsit ja t-paita juoksut. 
Ei ollut aikaa pitkälle, piti mennä kovempaa. 5kilsaa 22:30.

Huikea toukokuun extempore- kesäpäivä vietetty ystävän kanssa 
Pisan poluilla ja Tahkon mäissä. 

KESÄKUU

Swimrun-treeniä. Sekopäistä touhua juosta 
kumipuku päällä pitkin metsäpolkuja. :)


Kesäkuussa vaivasi pohjekipuilu. 
Tämä kuva kertoi siitä fiiliksestä,  
kun juoksin viisi kilsaa ilman minkäänmoista kipua. 
Onnellisuus näkyy kasvoilta!:)


Avovesiuinti ja yöttömän öiden kauneus. <3

HEINÄKUU

Uskomaton ja unohtumaton polkujuoksu 
Juoksin 30-vuotis syntymäpäivän kunniaksi
oman polkujuoksuvaellukseni, 36 kilometriä 
yksikseni ajatellen elämää.
Huikea elämys kaikkine vaiheineen, 
kaikkine tunteineen.


Upea swimrun-elämys Hannan kanssa 
Porkkalan uskomattoman upeassa 
saaristossa. 

Loma ja kiireettömyys. 

Avovesiuinnin nautintoa
neljän kilometrin verran.


Helteisiä hetkiä Tampereella. 
Puolimaratonilla hikeä ja hyvää oloa.
Tampere Countryside Marathon

ELOKUU






 SYYSKUU

Elämäni toka maraton, aikalailla extempore.
Kuopio Maraton 3:54:44 



Syksun värikirjoa ja raikkautta.
Parasta aikaa juoksulle

LOKAKUU

21 km 1:58:39 



MARRASKUU



Marraskuu yllätti talvimaisemallaan ja upeilla juoksukeleillä

JOULUKUU


Kimppalenkkiä Espoon poluilla


Ah olipahan ihania muistoja..
Ihana vuosi. <3

Alkaa tässä mieli haikailla jo pidemmän juoksulenkin pariin.. Joulukuu on nyt mennyt aikalailla toipilaana. Jälleen olen nimittäin flunssassa.  Ilmeisen sitkeä tauti. Olo oli jo parempi ja pääsi taas treeninkin makuun, kunnes tauti jälleen yltyi. Näinä hetkinä erityisesti nousee syvä kiitollisuus siitä, että on saanut muutoin vuoden aikana olla varsin terve ja toimintakykyinen.

Toivottavasti tämäkin tauti nyt jossain vaiheessa hellittää. Nyt vaaditaan kuitenkin malttia. Annan kehon toipua niin kauan kun sitä vaatii.. 

Mitkä oli sinun tämän vuoden liikunnalliset huippuhetket? 




torstai 8. joulukuuta 2016

Eka juoksuhaaste jo buukattu - HCR 2017

Vuoden vaihteen lähestyminen saa jo miettimään uutta vuotta ja uusia tuulia. Varsinkin näin flunssahuuruisena on ollut aikaa ajatella, haaveilla ja pohtia, mitä kaikkea kivaa ensi vuosi toisikaan tullessaan. Ainakin haluan koluta Suomen kansallispuistoja, viihtyä pitkään poluilla, ihastella luonnon kauneutta ja tehdä asioita, mitkä virvoittaa ja voimistaa arjen keskellä. Taatusti vietetään aikaa mieheni kanssa myös paljon kotona takkatulen loimua ihaillen ja oman kodin tunnelmasta nauttien. 

Näiden lisäksi, päätin buukata jo ensimmäisen juoksutapahtuman. Helsinki City Run* kutsui minut mukaan juoksemaan toukokuussa Helsinkiin, ja hetkisen mietittyäni päätin lähteä mukaan. Viime viikolla käydessäni Helsingissä vaikutuin meren rannan kauneudesta, joten miksipäs ei sitä nauttisi niistä maisemista myös juoksujalkaa. Käsittääkseni reitti menee osittain ainakin veden äärellä. En ajatellut kuitenkaan tällä kertaa lähteä puolimaratonille vain maisemia ihailemaan, vaan päätin asettaa ihan julkisesti tavoitteen: juosta niin kovaa kuin sillä hetkellä kintuista pääsee, eli ennätystä tavoittelemaan. Ja luulenpa, että tämä tavoite antaa lisää potkua kevään harjoittelulle ja motivaatiota astua myös lenkeillä epämukavuusalueelle. :) 


Olen juossut kertaalleen Helsinki City Runin vuonna 2013, ja siihen liittyy myös mukavia muistoja. Nimittäin näinä aikoina neljä vuotta sitten serkkuni tiedusteli facebookissa: "lähtisikö joku mukaan HCR:n?". Tästä ehdotuksesta rohkaistuneena päätin ilmoittautua myös mukaan. Sain houkuteltua mukaan myös ystäväni tähän ensimmäiseen yhteiseen haasteeseen. Tästä seurasikin meidän hauska perinne. Joka tapahtuman jälkeen mietimme uuden yhteisen haasteen, jota kohti treenasimme. Olemme muun muassa vaeltaneet Kebnekaisen huipulle, juosseet Tukholmassa maratonin, opetelleet yhdessä uimaan ja osallistuneet triathlonin perusmatkalle sekä lukuisia kertoja retkeilleet ja vaeltaneet luonnon lumossa. Oih näitä ihania hullutuksia. Mitähän seuraavaksi. Voisinkin heittää HB:lle uuden haasteen, että tänä talvena nukutaan yö ulkona?! ;)

Ajatella, mikä vaikutus on tsempillä ja toistemme rohkaisulla. Sitähän uskaltaa lähteä yhdessä vaikka mihin. Tuleva Suomi100-vuosi onkin #yhdessä-teemavuosi, joten kyseinen teema sopii mainiosti myös meille juoksuyhteisölle! Haluan itsekin olla rohkaisemassa teitä kaikkia, jotka vielä empivät uskaltavatko esimerkiksi ensi kertaa puolimaratonille. Nyt on oikein mainio aika ilmoittautua, koska kevääseen on vielä pitkä aika ja tänä aikana ehtii juoksukuntoa kasvattaa oikein mainiosti. Ja silloin, kun on ilmoittautuminen jo sisässä ja tavoite asetettu, niin saapa lisäpotkua juosta säässä kuin säässä..


Mutta hei - Kuka muu lähtee mukaan Helsinki City Runiin, joka juostaan Helsingissä 13.5.2017?  Minä oon mukana, enkä enää pysty perääntymään, kun kerrankin näin ajoissa ja julkisesti olen kertonut tavoitteestani (kuten osa lukijoista toivonutkin:)). Blogissani tulen kertomaan myös, miten juoksuharrastus etenee. Tämän vuoden loppuun menen varmasti vain fiiliksen mukaan ja leppoisasti juoksennellen, mutta tammikuun puolella voisikin luoda itselleen jotakin runkoa. Ei kyllä vielä hajuakaan, millaista runkoa, mutta eiköhän se ajan kanssa selviä, miten sitä vauhtikestävyyttä oikein kasvatetaan. 

Luvassa on edessä varmastikin leppoisaa juoksentelua, porrastreeniä, polkujuoksua ja erilaisia veto-ja vauhtileikittelytreenejä. Nyt oon kyllä jo vähän innoissani astumaan epämukavuusalueelle. Varsinkin, kun tunnen että mielikin on valmis kovempaan hölköttelyyn. :) Nyt täällä vain toivotaan, että flunssa pian hellittäisi, jotta pääsisi kirmaamaan lumisille poluille!

Juoksun riemua ja mukavaa joulun odotusta kaikille!

Onkos teillä jo suunnitelmia ensi vuodelle? Kuinka moni lähtee HCR:n mukaan? 
Mites juoksutreenit sujuu? 

*Osallistuminen HCR:n saatu blogin kautta.